KUMOUS -hanke punoi digiarkea Espoon Dipolissa 27.5.

KUMOUS -hankkeen avausseminaari Digiarkea punomassa järjestettiin Espoon Dipolissa 27.5.2015.

Seminaarin alussa improvisaatioryhmä Kolina viritti seminaarivieraat digitalisaation teemaan esittämällä näytelmän digitalisaation uhkista ja mahdollisuuksista yleisön antamien lausahdusten perusteella.

Avausseminaarin paneelissa huippuasiantuntijat käsittelivät digitalisaation haasteita palvelutalouden kannalta, digipalvelujen käyttäjien arjen näkökulmaa sekä vaikutuksia työhön. Lopuksi avattiin hankkeen kokeiluista oppimisen ideaa sekä esiteltiin hankkeen osallistujakumppanit.
Kumous videolta voit katsoa tiivistetyn koosteen hankkeen ja avausseminaarin teemoista

Sari Käpykangas ja Jari Porras

Sari Käpykangas ja Jari Porras

Reijo Paajanen, Helinä Melkas ja Sanna Mäkinen

Reijo Paajanen, Helinä Melkas ja Sanna Mäkinen

Palvelutalouden vallankumous alkaa – Oletko valmis?

Työntekijöiden osallistuminen innovaatioon on tulossa Inno-Vointi-hankkeen jälkeen uudenlaiseen keskusteluun.

Palvelutalouden vallankumous -tutkimushankkeessa järjestetään avausseminaari 27.5 klo 13-16 Espoon Dipolissa.
Seminaarissa kohtaavat ihmisten arki sekä digitalisaation luomat uudet mahdollisuudet.
Seminaarissa Digiarkea punomassa ovat mm.
Toimitusjohtaja Reijo Paajanen, DIGILE Oy
Johtaja Päivi Topo, Ikäinstituutti

Kumous -hanke on TEKESin rahoittama merkittävä monitieteinen avaus digitaalisen murroksen tutkimiseen (2015-2018). Konsortiossa yhdistävät osaamistaan Työterveyslaitos, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT sekä Helsingin Yliopisto.

Varmista ajoissa paikkasi maksuttomaan seminaariin!
Ilmoittautuminen 20.5 saakka Työterveyslaitoksen tapahtumakalenterin kautta.

http://www.ttl.fi/fi/tyoterveyslaitos/tapahtumakalenteri/sivut/default.aspx
-> Hae tapahtumakalenterista esimerkiksi hakusanalla ”Digiarkea

Digiarkea punomassa_ohjelma

 

 

 

ITU! -kirjaa hyödynnetään TOIMI -hankkeessa

Tänä keväänä moni työntekijä on pähkäillyt tehtäviä pienestä työkirjasta nimeltä ITU! Kirjasessa kehotetaan miettimään muun muassa, mitä uudistuksilla halutaan saada aikaan: ”Pysähdy hetkeksi oman työsi ääreen ja mieti, mikä on tekeillä olevan tehtävän tarkoitus”. Hhm… tosiaan, eipä ole tullut ajateltua tältä kannalta… moni on ehkä huokaissut.

Työsuojelurahaston rahoittamassa ja Työterveyslaitoksen toteuttamassa TOIMI -hankkeessa tutkitaan kahden työntekijälähtöisen kehittämismenetelmän vaikutuksia työntekijöiden kehittämistoimijuuteen ja työn uudistamiseen. Inno-Vointi –hankkeessa syntynyt ITU! Innovaattorin työkirja on toinen hankkeessa käytettävistä kehittämismenetelmistä. Toimi -hankkeessa saamme arvokasta tietoa sen käytön vaikutuksista erilaisissa kehittämisvaiheissa olevilta työpaikoilta.

ITU! on siis ”pantu TOIMImaan” keväällä kolmessa organisaatiossa, ja syksyllä kokeilut laajenevat edelleen. Tutkimus selvittää, mitkä ITU! -kirjan teemat ja tehtävät virittävät työntekijöitä ideoimaan uutta.

TOIMI -hanke on edennyt alusta asti erittäin hyvää vauhtia. Laadullista tutkimusaineistoa on kerätty haastattelemalla ja havainnoimalla menetelmien käyttöönottoa osallistujaorganisaatioissa. Haastatteluaineiston tärkein osa ovat työntekijöiden haastattelut, jotka tehdään kahteen kertaan. Monipuolisen kuvan hahmottamiseksi myös esimiehiä, johtoa ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoita on haastateltu. On pidetty tärkeänä, että kaikkien osapuolten näkemykset ja kokemukset tulevat kirjatuksi.

ITU! Innovaattorin työkirjaa voi tilata Työterveyslaitoksen kirjakaupasta.

Toimi -hankkeen tiivistelmän voit lukea täältä.

Vaalitaan kaikkien voimavaroja – voitetaan vaikeudet

Talouden kurimuksessa ja julkisiin palveluihin käytettävän rahamäärän niukentuessa on tehtävä kipeitä ratkaisuja palvelujen tasosta, määrästä ja laadusta. Palvelujen karsiminen ei välttämättä ratkaise hyvinvointivaltion vaativia haasteita, mutta niiden uudistamisesta voi olla suurta hyötyä. 

Annetaan työntekijöillekin mahdollisuus innovoida

Palvelujen uudistamista ei voida toteuttaa pelkästään johto- tai asiantuntijavetoisesti. Vaikeina aikoina kaikkien voimavarojen hyödyntäminen tulee tarpeelliseksi. Inno-Vointi -tutkimushankeen tulokset osoittivat, että palveluiden käyttäjien, työntekijöiden ja kansalaisten asiantuntemus tuottaa toimivia ratkaisuja palvelujen uudistamisessa. Työntekijöiden ja käyttäjien arkinen toiminta on tuottanut monia kekseliäitä ratkaisuja ja näkyviä uudistuksia monissa julkisen sektorin organisaatiossa. Kentältä nousevat toteuttamiskelpoiset ratkaisut vaikuttavat palvelujen laatuun, vaikka ne tuntuisivatkin pieniltä teoilta. Työntekijöistä ja käyttäjistä lähtevää uudistamistyötä pitäisi lisätä ja tukea julkisessa toiminnassa.

Osallistumisen mahdollisuus ja luottamus henkilöstön osaamiseen luovat parhaimmillaan innovaatioita ja hyvinvointia. Työn mielekkyyttä lisäävät innovaatiot ja palvelujen käytettävyyttä parantavat uudistukset ovat tärkeitä hyvinvointivaltiota ylläpitäviä ratkaisuja.

Tämä teksti pohjautuu Premissi-lehden 4/2013 asiantuntija-artikkeliin, jonka kirjoittajina olivat Mervi Hasu ja Sari Käpykangas.
Tutustu artikkeliin: Premissi 4/2013_Hasu ja Käpykangas

Lisää aiheesta:

Mitä työntekijä voi tehdä innovoinnissa: http://www.inno-vointi.fi/fi/uudistusten-tekijat/tyontekija-toimii/mita-tyontekija-voi-tehda

Katso video ”Henkilöstö julkisen sektorin uudistajana”: http://www.youtube.com/watch?v=fY3QrpXPriQ

Mitä ovat alaistaidot?

Alaistaidot ovat melko uusi – vasta 2000-luvulla työelämäkirjallisuuteen tullut käsite. Alaistaidon käsitteen taustalla on englanninkielinen termi organizational citizenship behavior, jonka suomenkielinen vastine on organisaatiokansalaisuus. Alaistaidoilla voidaan viitata myös muihin käsitteisiin kuten työyhteisötaitoihin ja sosiaalisiin taitoihin.
Mikä sitten erottaa alaistaidot muista käsitteistä ja tekee siitä itsenäisen kokonaisuuden? Alaistaidot liittyvät perusolemukseltaan johdettavana olemiseen.
Alaistaidot kiinnittyvät alaisen ja esimiehen väliseen johtamissuhteeseen. Taitava alainen osaa toimia tilanteen edellyttämällä ja esimiehen odottamalla tavalla. Alaistaidot eivät ole kuitenkaan pelkästään mukautumista esimiehen tahtoon vaan esimiestyön tukemista ja myös kriittisten asioiden esiintuomista.

Alaistaidot ovat kontekstisidonnainen käsite. Alaistaitoja määriteltäessä on otettava huomioon työn erityisyys, organisaatiokulttuuri ja toimiala. Alaistaidot määrittyvät alaisen ja esimiehen välisessä vuorovaikutuksessa ja siinä kontekstissa missä työtä tehdään. Alaistaidot eivät ole välttämättä samanlaisia rakennustoimialalla, hoiva-alalla tai liikkenjohdon konsultoinnin toimialalla.

Alaistaidot näyttävät kiinnittyvän myös työelämässä tapahtuneisiin muutoksiin ja käsite kuvaa erityisesti Y-sukupolven suhtautumista työhön. Kiivas tahtinen työelämä on asettanut uudenlaisia vaatimuksia työntekijöille. Työntekijöiden osaamisella on aikaisempaa suurempi merkitys yritysten tuloksellisuuteen ja kilpailukykyyn. Työntekijöitä kannustetaan käyttämään nykyisin erityisosaamistaan työssään, puhutaan inhimillisen pääoman hyödyntämisestä. Motivoitumista, ammatillisen osaamisen kehittämistä ja vastuullisuutta työpaikan yhteisistä asioista voidaan pitää alaistaitojen ja Y-sukupolven yhteisinä nimittäjinä.  

Alaistaidot voidaan myös nähdä suurena voimavarana organisaatioille ja niiden uudis-tumiskykyisyydelle. Työntekijöiden osaamisen ja heissä piilevän luovuuden esiin nostaminen voi tuottaa parhaimmillaan hyvinvointia työyhteisölle. Lisäksi alaistaidot edustavat hyvin positiivista näkökulmaa. Alaistaidoissa keskitytään työntekijöiden vahvuuksien tunnistamiseen eikä puutteiden etsimiseen, mikä tekee käsitteestä voimavaralähtöisen. Ideointi, toisten innostaminen ja vastuun kantaminen ovat mahdollisuuksia, joita johtajien ja kehittäjien pitäisi hyödyntää enemmän, vaikka sitten lanseeraamalla alaistaidon käsitettä työpaikoille.

Tämä artikkeli pohjautuu sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielman tutkimustuloksiin, joka on jätetty tarkastettavaksi Itä-Suomen yliopistoon 31.10.2013. Pro gradu -tutkielma tarkasteli asiantuntijaorganisaation työntekijöiden käsityksiä alaistaidoista. Pro gradu -tutkielma julkaistaan verkossa ja se on luettavissa Itä-Suomen yliopiston sivuilta vuoden 2013 loppuun mennessä.

Inno-Vointi -hanke vieraili Lappeenrannassa Service Day -tapahtumassa

Inno-Vointi -hanke oli mukana Service Day -tapahtumassa Lappeenrannassa 4.6.2013.

Inno-Vointi -hanke oli yhtenä toteuttajana Service Day:n työpajassa, joka käsitteli julkisen sektorin palveluinnovaatioita.

Työpajassa tapausesimerkkien pohjalta esiteltiin, kuinka palvelutarjontaa on kehitetty eri keinoin Suomen kunnissa. Lisäksi työpajassa pähkäiltiin ryhmätyön avulla uusia tutkimus- ja kehittämishanketarpeita sekä kehiteltiin hankeideoita.

Lisätietoa tapahtumasta löydät täältä.

Tapahtuman nettisivut löydät täältä.

Työpaja diaesitys

Esitys Satu Pekkarinen

Esitys Sami Jantunen

Esitys Karo Tammela

Ryhmätyön tuotoksia:

Käytännön toimijat -ryhmän tuotosTutkijat -ryhmän tuotosYhteenveto

Pienistä puroista innovointivirtaan

Arjen innovaattori näkee asiat uudesta näkövinkkelistä. ”Tulee opetella ajattelemaan asioita ikään kuin Peppi Pitkätossumaisesti – kuka on viimekädessä päättänyt, että tyynylle kuuluu juuri pää eikä jalat?” –näin kuvasi toimintaansa Hämeenlinnan metsäesikoulun kehittäjänä lastentarhanopettaja Mari Parikka-Nihti  Inno-Vointi- hankkeen päätösseminaarissa.

Kun päiväkodin tiloista oli yhtenä vuonna pula, keksittiin Hämeenlinnan Hirsimäessä yksi esikouluryhmä siirtää ulkona tapahtuvaksi toiminnaksi. Lapset saatiin konkreettisesti oppimaan suoraan luonnosta. Työntekijöiden ja lähiesimiehen yhteistyöllä metsäesikoulu kehittyi muitakin alueita houkuttelevaksi. Työntekijöiltä vaadittiin heittäytymistä uuteen, monenlaisten käytännön pulmien ratkomista ja oman osaamisen laajentamista.

Esimies tekee innovoinnin mahdolliseksi rohkaisemalla työntekijöitä ja antamalla aikaa kehittämiseen. Ylemmän johdon tukea tarvitaan erityisesti ruohonjuurelta syntyvien kokeilujen levittämiseen. Lue metsäryhmätoiminnasta ja katso millaista innovaatiojohtamista tapauksessa toteutettiin.

Kirjoittajana Eveliina Saari

Miten onnistua julkisen sektorin uudistamisessa? – Ota mallia!

Hankkeen päätösseminaari lähestyy ja jännitys tiivistyy.

Jos olet kiinnostunut tulemaan paikalle, ehdit vielä mukaan kun ilmoitat siitä viipyilemättä Sari Käpykankaalle, sari.kapykangas@ttl.fi tai 0438250394.

Seminaaritiedotteesta voit katsoa ajan, paikan ja tarkan ohjelman

 21.05.13 Seminaaritiedote

Tervetuloa Inno-Vointi -hankkeen kevään päätapahtumaan!

 

Inno-Vointi -hanke mukana Lappeenrannan Service Day -tapahtumassa

Suomalaisen palvelututkimuksen yhdistys, Finnish Service Alliance (FSA), http://www.servicealliance.fi/tervetuloa/ järjestää vuosittaisen tapahtumansa The Service Dayn Lappeenrannassa Teknillisessä yliopistossa 4.6.2013 http://www.lut.fi/serviceday13. Tule mukaan kesäiseen Lappeenrantaan, vielä ehtii ilmoittautua!

Inno-Vointi –hanke on aktiivisesti mukana tapahtumassa. Aamupäivällä Mervi Hasu johdattelee aiheesta kiinnostuneita osallistujia työpajatyöskentelyyn, jonka aiheena ovat innovaatiot julkisella sektorilla.  Iltapäivällä työpaja I Julkisen sektorin palveluinnovaatiot ideoi työntekijälähtöisen ja käyttäjälähtöisen näkökulman yhdistämistä julkisen sektorin palveluinnovaatioissa. Työpajan vetäjiä ovat Sari Käpykangas Työterveyslaitokselta sekä Satu Pekkarinen ja Sami Jantunen LUT:ista.

 Työpajan tavoite on

  • tuoda yhteen tutkijoita ja käytännön toimijoita julkisten palveluiden piiristä
  • kartoittaa näkökulmia ja intressejä työntekijälähtöisen ja käyttäjälähtöisen näkökulman yhdistämisestä
  • etsiä ja jalostaa aihepiirin tutkimus- ja kehittämisideoita sekä yhteistyömahdollisuuksia.

Käytännön esimerkit julkisen palvelusektorin innovaatiotoiminnasta toimivat virikkeinä ja sytykkeenä työskentelylle.

Työpajan alustava ohjelma 4.6. klo 13.30-16.00 (Muutokset aikatauluun ovat mahdollisia)

Työpaja I Julkisen sektorin palveluinnovaatiot

13.30  Työpajan tavoitteet ja työskentelytapa – virittäytyminen tapausesimerkkien kuunteluun
Sari Käpykangas, Työterveyslaitos

13.40 Sytykkeitä työskentelylle – tapausesimerkit julkisen sektorin palveluinnovaatioista

Oppilashuollon kehittäminen osallistamisen keinoin Eksoten palveluissa
Sami Jantunen, LUT

Vanhusten kotihoidon kehittäminen teatterin keinoin Lahden kaupungin palveluissa
Satu Pekkarinen, LUT

Minipilotit kehittämismuotona Hämeenlinnan kaupungin palveluissa
Karo Tammela, VTT

14.30-15.00 Jaloittelutauko

15.00 Tutkimus- ja kehittämisideoiden kehittely ryhmissä
Ryhmien fasilitaattoreina Satu Pekkarinen ja Sami Jantunen, LUT

15.55 Yhteenveto ja jatkotoimet
Sari Käpykangas, Satu Pekkarinen ja Sami Jantunen

16.00 Työpaja päättyy

Miten onnistua julkisen sektorin uudistamisessa? – Ota mallia!

200 ilmoittautuneen raja päätösseminaariin rikkoutui eilen. LUME-keskuksessa on tilaa vielä sadalle julkisen sektorin innovaatioista kiinnostuneelle kuulijalle.

Sinulla on aikaa 10.5 asti ilmoittautua 21.5 klo 12-16 järjestettävään Inno-Vointi -hankkeen päätösseminaariin. Seminaari on avoin ja ilmainen tilaisuus.

Voit ilmoittautua seminaariin tämän linkin kautta: https://koulutus.ttl.fi/Default.aspx?tabid=350&id=2332

Tervetuloa kuulemaan miten julkinen sektori pystyy ylläpitämään palvelutasonsa niukkenevilla resursseilla. Kohdeorganisaatiot ovat myös esillä seminaarissa.