Johtamiseen tarvitaan huolenpidon käsite

Mistä pohjimmiltaan on kyse, kun turvallisuuskriittistä, vaativaa tehtävää hoitava työntekijä piilottelee mielen ongelmiaan työyhteisöltä?

Entä mistä kertoo se, että tulipalotilanteessa vain front line eli käytännön asiakastyössä toimivat palvelutyöntekijät jäävät ohjaamaan asiakkaita turvaan?

Molemmat esimerkit ovat totta. Ensimmäisessä tapauksessa liikelentokonetta kuljettanut lentoperämies itse ja lähes 150 matkustajaa kuolivat.

Jälkimmäisessä esimerkissä maahanmuuttajien vastaanottokeskuksessa siivoojina ja ruokapalvelutyöntekijöinä toimineet työntekijät hoitivat kriisitilanteen neuvokkaasti.

Työpaikoilla on laatujärjestelmiä, johtamisjärjestelmiä, turvallisuusohjeistoja, työterveyspalveluja ja hoitoonohjausprosesseja – listaa voisi jatkaa loputtomiin. ”Lue sieltä intrasta”, kuuluu neuvo.

Kaavioista ei ole pelastajaksi, jos työpaikat kärsivät huolenpidon vajeesta.

Jonkun täytyy välittää, mutta vastuunottajan ei tarvitse olla esimies tai johtaja. Ratkaisevaa on, että joku paikalla olija lukee tilanteen, ottaa vastuun ja TOIMII käytännössä – tarvittaessa vastoin virallisia ohjeita, jos se estää katastrofin. Vain käytännön teot lopulta merkitsevät ja tuovat esiin todelliset vastuunkantajat ja huolenpitäjät.

Ensimmäisessä tapauksessa tuskin koskaan selviää, oliko mielensä haavoja piilottelevan lentäjän kollegoista jollakulla jo ollut aavistus uhasta ja aikomus toimia. Ala on kilpailuhenkinen pärjääjien maailma, jossa karsinta halutuimpiin rooleihin on kova.

Jälkimmäisestä esimerkistä tutkimuksen tuloksena tiedetään, että uhkatilanteen neuvokkaasti johtaneiden palvelutyöntekijöiden välillä oli empatiaa, myötätuntoa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Näiden toisistaan ja asiakkaistaan huolta pitäneiden työntekijöiden työmarkkina-asema luokitellaan alhaiseksi. He ovat pienipalkkaisia naisia, jotka jakavat keskenään kaikkein raskaimmat työt mahdollisimman tasapuolisesti.

Valta voi turmella, vahva ei koe myötätuntoa. Valta-aseman yhteyttä asenteisiimme ja käyttäytymiseemme on tutkittu kymmenissä eri kokeissa tuhansilla ihmisillä. Tulokset ovat yhdenmukaisia: myötätunto näyttää karisevan vaurauden ja korkean aseman myötä. Alempaan sosiaaliluokkaan kuuluva reagoi empaattisemmin toisen ihmisen kärsimykseen kuin ylempään kuuluva. Tämä näkyi fysiologisestikin.

Erilainen yhteiskunnallinen asema ikään kuin virittää meidät eri taajuuksille. Hyväosaiset tunnistavat huonommin toisten ihmisten tunteita ja stressiä kuin huono-osaiset. Varallisuus tuo turvallisuutta, vapautta ja valtaa ja lisää itsenäisyyttä. Varaton on paljon riippuvaisempi toisista ihmisistä.

Huolenpito on työyhteisön ilmainen voimavara. Empatia ja auttavaisuus sisältävät myös toiveen vastavuoroisuudesta: jos joudun itse pulaan, toivon, että minuakin autetaan. Yhteisö on ilmainen voimavara. ”Hoivaa ja ystävysty” -strategia on varattomille hyvä konsti selviytyä.

Työpaikoilla emme puhu huolenpidon käsitteillä. Johtamisessa on käytössä hallinnon ja talouden kieli. Miksi hyljeksimme huolenpidon tekoja, vaikka vastavuoroinen huolenpito tekee meistä hyviä ihmisiä ja työkavereita?

Blogi on julkaistu alunperin TTT-lehden uutiskirjeessä 5/2015 http://www.tttlehti.fi/johtaminen-voisi-olla-huolenpitoa/

Lue lisää aiheesta tutkimusartikkeleista:

Leadership with care

Class and compassion

Innovaatiotutkija Mervi Hasu työskentelee vanhempana tutkijana Työterveyslaitoksessa. Hän toimii tutkimuskonsortion johtajana KUMOUS-projektissa, joka tarkastelee palvelutalouden vallankumousta ja ihmistä digitalisaation keskiössä. Hanke jatkaa Inno-Vointi- hankkeen jalanjäljissä kohti uusia haasteita.

IV_loppuseminaari-www-174

KUMOUS-blogi julkaistu Työelämä2020 sivulla

Työelämän kehittäjät- blogissa julkaistiin 23.2.2015 Mervi Hasun kirjoitus KUMOUS- hankkeen aihepiiristä. Työelämän kehittäjät- blogi on osa Työelämä2020-ohjelmaa.

Blogin otsikko on ”Töissä digipalvelujen paratiisissa”. Lue koko kirjoitus:

Ote blogista:

* * *

Haluaisitko elää palvelujen paratiisissa?

Päivä palvelujen paratiisissa

Äiti lähtee lastensa kanssa päiväksi puistoon. Käsilaukut ja lompakot voi unohtaa, mukaan tarvitaan vain mobiililaite. Matka taittuu vaivattomasti taksipalvelu Uberin kyydillä. Touhutessa nälkä yllättää, ja äiti tilaa puistoon ravitsevat luomuateriat Spoonrocket-sovelluksella. Ruuat tulevat perille lähes saman tien.

Kun on aika rauhoittua, äiti tilaa PostMatesin kuriirilta puistoon piirustustarvikkeet. Aurinko paahtaa, joten hän tarkastaa aika ajoin oman ja lastensa uv-altistuksen ranteisiin puetuista Sunfriend-sensoreista.

Kotiasiat! Äiti klikkailee eri sovelluksista kotiin apuja: Homejoy-palvelusta siivoojan, Washionista pyykkien hakijan ja Taskrabbitista sukuvalokuvien digitalisoijan. Kotona isä ottaa avustajat vastaan, kun muu perhe on vasta palaamassa takaisin kotiin Uber-taksilla.

Tällainen arki on totta – Piilaaksossa.

KUMOUS käynnistyi – uusi hanke nojaa luottamusverkostoon

Tutkimuksen polut haarautuvat moniin eri suuntiin. Inno-Vointi- hankkeesta (2010-2013) yksi polku johti uuteen Tekes-rahoitteiseen tutkimus- ja kehitysprojektiin.

On kyse luottamuksesta, kun osa edellisen hankkeen toimijoista juoksee yhdessä kokoon uuden hankkeen. Se osoittaa, että tutkijat ja käytännön ammattilaiset haluavat jatkaa yhdessä hyvin alkanutta tuloksellista yhteistyötä. Luottamusta osoittaa myös se, että uskalletaan nostaa riskitasoa ja kurkottaa uusiin haasteisiin. Halutaan kumppanoitua uusien toimijoiden kanssa, yhdistyä toisiin polkuihin, ja synnyttää uutta osaamista.

Tekesin edustaja onnitteli konsortiota: ”Vain harvat onnistuivat”

Palvelutalouden vallankumous – Ihminen digitalisaation keskiössä eli KUMOUS käynnistettiin johtoryhmän kokouksessa 5.2.2015. Päärahoittaja Tekesin edustaja, hankevastaava Mervi Pulkkanen onnitteli tutkimuslaitoksia kovasta urakasta konsortion kokoamisessa. Hän muistutti, että ”vain harvat onnistuivat Tekesin syksyn rahoituskierroksella”. Pulkkanen totesi, että Tekesillä on paljon odotuksia KUMOUS-hankkeelle. ”Tekesin kannalta hankkeessa on kaksi tärkeää sanaa: digitalisaatio ja ihminen”, totesi Pulkkanen.

Konsortiossa voimaa yrityksistä, julkisorganisaatioista ja kolmannelta sektorilta

Hankkeessa on kumppaneina ja rahoittajina mukana Inno-Voinnista tuttuja tahoja: HUS-Servis, Vantaan kaupunki ja Hämeenlinnan kaupunki. Tämä on positiivinen asia ja osoitus siitä, että tutkijoihin luotetaan. Erityisen ilahduttavaa on, että mukana on paljon uusia yhteistyökumppaneita: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, CGI Oy, ManpowerGroup Oy, Väestöliiton kotisisar Oy, Edupoli, Lahden vanhusten asuntosäätiö ja Lappeenrannan palvelukeskussäätiö. Upea verkosto yrityksiä, julkisia organisaatioita ja kolmannen sektorin organisaatioita!

Johtoryhmään osallistuu lisäksi EK:n, AKAVAn, STTK:n, Kuntaliiton, KT Kuntatyönantajien, Turun ammattikorkeakoulun sekä Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteen asiantuntijat.

Tutkijaryhmässä ainutlaatuinen osaamisyhdistelmä

Tutkimuslaitosten yhteistyöverkostossa on sekä ”vanhaa” että ”uutta” kumppanuutta. Työterveyslaitos (TTL) koordinoi myös uutta hanketta, ja mukana on jo Inno-Vointi- hankkeesta tuttu VTT. Uutta osaamista ja energiaa yhteistyöhön tuovat Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT tutkijat sekä Helsingin yliopiston HY tutkijat. Koossa on monitieteinen, kokenut ja innostunut tutkijaryhmä!

Jory1KUVA_2015_tiimi

Kuvassa KUMOUS-tutkijat ja johtoryhmän puheenjohtaja 5.2.2015. Takarivissä vasemmalta: tutkija Katri Kallio (VTT), tohtoriopiskelija Anne Nordlund (HY), tutkija Sari Käpykangas (TTL), tutkija Martti Mäkimattila (LUT). Edessä vasemmalta: erikoistutkija Kirsi Hyytinen (VTT), yliopistonlehtori Pirjo Korvela (HY), vanhempi tutkija Mervi Hasu (TTL), Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth, erikoistutkija Satu Pekkarinen (LUT), erikoistutkija Eveliina Saari (TTL) ja professori Helinä Melkas (LUT). Kuvasta puuttuu tutkijaryhmään kuuluvat tutkimusprofessori Marja Toivonen (VTT) ja professori Jari Porras (LUT).

Lyhyesti KUMOUS-hankkeesta

Suomen asema maailmantalouden arvonluonnissa on murroksessa. Kansantaloutemme ei kasva: mikä neuvoksi? KUMOUS-hanke esittää palvelutalouden vallankumousta ratkaisuksi ongelmaan. Pelkkä investoiminen tieto- ja viestintäteknologiaan ei ratkaise laaja-alaisia ongelmia: tarvitaan aito ihmiskeskeinen palvelutalouden läpimurto palveluinnovaatioiden ja palveluintegraatioiden avulla.

Innovatiivisten palveluyhdistelmien syntyminen edellyttää vahvaa tutkimuksellista tukea. KUMOUS etsii kehityssuuntaa, joka kumpuaa ihmisten arjesta ja jossa teknologiaratkaisut tukevat arkea. Ydinkysymys on luoda yrityksille ja julkisille organisaatioille paremmat menestymisen edellytykset yhdistämällä ihmiset, tietotekniikka ja vaikuttavat toimintatavat. Tutkimuksen tavoitteena on kiihdyttää tavoiteltua yhdistämistä; siirtymistä ‘palvelujen viidakosta palvelujen puutarhaan’.

Uutuusarvona on yhdistää 1) palvelujen ja palveluinnovaatioiden tutkimus, 2) ihmisten ”palveluarjen” tutkimus, 3) oppimisinterventiot ja arviointi sekä 4) digitalisaation uudet mahdollisuudet (kaikennetti) uudella tavalla. Visiona on digitalisaation vahvistama palveluosaaminen yhteiskunnan läpäisevänä infrastruktuurina. Palvelujen ja digitalisaation hyötyjen (arvon) innovointi kuuluu kaikille; molemmat ovat kaikkien arkea. Digitalisaation keskiössä on ihmisten arki ja sen monimuotoisuus.

Kolmivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on 1,2 miljoonaa euroa. Hankkeen avausseminaari pidetään toukokuussa 2015.

http://www.ttl.fi/fi/uutiset/Sivut/Tekesilta_rahoitusta_innovatiivisten_palveluyhdistelmien_tutkimukseen.aspx

 

 

 

 

Tekesiltä 740 000 euroa innovatiivisten palveluyhdistelmien tutkimukseen

Tekes on myöntänyt yli 740 000 euroa Työterveyslaitoksen koordinoimalle tutkimushankkeelle, jonka kohteena ovat innovatiiviset palveluyhdistelmät ja digitalisaation ihmiskeskeinen hyödyntäminen tulevaisuuden palveluissa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 1,2 miljoonaa euroa ja se kestää kolme vuotta.

Tutkimushankkeen nimi on Palvelutalouden vallankumous – Ihminen digitalisaation keskiössä 2015–2017 (KUMOUS). Hankkeessa yhdistetään muun muassa digitaalisten palvelujen ja niiden arkisten käyttökokemusten tutkimus. Tavoitteena on saada teknologiaratkaisut tukemaan ihmisten arkea niin, että yrityksillä ja julkisilla organisaatioilla on paremmat menestymisen edellytykset.

Tutkimuksen hyödyt elinkeinoelämälle ovat monipuoliset, ja hankkeella on laaja yhteiskunnallinen vaikutus. Tutkimustulokset auttavat yrityksiä parantamaan palvelujensa laatua, käytettävyyttä, kustannustehokkuutta, vaikuttavuutta, uudistumista ja kilpailukykyä. Tuotokset edistävät avoimen innovaation ja ketterän innovaatiotoiminnan osaamista.

Tutkimuksen toteuttajakonsortioon kuuluvat Työterveyslaitos, VTT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Helsingin yliopisto. Tutkimusta koordinoi Työterveyslaitos. Hankekonsortion johtaja on erikoistutkija Mervi Hasu.

Lisää aiheesta:

http://www.ttl.fi/fi/uutiset/Sivut/Tekesilta_rahoitusta_innovatiivisten_palveluyhdistelmien_tutkimukseen.aspx

 

Lappeenranta-seminaariin 900 osallistujaa !

Inno-Vointi- johtamismalli esiintyy Lappeenrannassa lähes 900 osallistujalle 15.8. Osallistujat ovat eri puolelta Suomea. Tämä innostaa ja kannustaa Inno-Vointi-hankkeen alkuperäisiä toimijoita! Toivomme seminaarin myötä Inno-Vointi -sivustolle ja sen sisällöille lisää uusia ystäviä.

Syksyn mittaan sivustolle tulee myös muutamia uusia toiminnallisuuksia helpottamaan sen käyttöä.

Pääviestimme Lappeenrannan 900 kuulijalle on tämä:

Fiksulla johtamisella olennaisten asioiden tekemistä julkiselle sektorille

Jotta julkinen palvelusektori voisi jatkossakin tuottaa laadukkaita ja tasa-arvoisia palveluja, tarvitaan palvelumuutoksia laaja-alaisesti lapsista vanhuksiin sekä kulttuurista terveyteen. Muutoksilla on kiire, koska verorahat vähenevät. Muutosten toteuttamiseksi tarvitaan johtamista, jolla edistetään uusien ideoiden syntymistä ja saadaan sekä henkilöstö että palvelun käyttäjät kehittämään julkisia palveluita.

Juustohöylä-leikkauksille ja palvelujen suoraviivaiselle vähentämiselle on vaihtoehto: tehdään olennaisia asioita.

Sanotaan EI voivottelulle ja KYLLÄ toimeen tarttumiselle. Tehdään yhdessä Euroopan fiksuin ja innovatiivisin julkinen sektori tarttumalla oleelliseen. Apuvälineitä on olemassa. 15.8 sessiossa esitellään lääkkeitä.

Inno-Vointi tarjoaa ratkaisun Kunta-alan seminaarissa

Inno-Vointi- tulokset esittäytyvät elokuussa samassa seurassa Pekka Himasen, Kirsti Longan, Saska Saarikosken, Matti Röngän ja muiden näkyvien henkilöiden kanssa. Tämä tapahtuu elokuussa Lappeenrannassa, perinteisessä Kunta-alan kaksipäiväisessä tapahtumassa, jonka teema on tulevaisuuden uskoa valava ”Ratkaisu löytyy aina”.
Kehittäminen on tekoja -osuudessa perjantaina 15.8. Inno-Voinnin tekijä Mervi Hasu Työterveyslaitokselta ja Jarna Savolainen Työturvallisuuskeskuksesta esittelevät omassa setissään potpurin Työelämän kehittämisen työkalupakista. Mervin potpurissa soi Inno-Vointi ja Hyvän Johtamisen Laatukriteerit. Jarna rytmittää sointia Sykettä Työhön & Työkaarimallin teemoilla.
Tarjolla hyvää elämä vai äkkijarrutus talouden ehdoilla? -seminaari kysyy ja rakentaa näköalaa työyhteisön toimista kestävään tulevaisuuteen. Asiantuntijoiden puheenvuorojen, vuoropuhelun sekä hyvien käytäntöjen avulla tarjotaan tavoitteita ja välineitä ratkaisujen löytämiseksi. Seminaariohjelma ilmoittautumisohjeineen on verkossa http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/ajankohtaista/yleiskirjeet/2014/Tiedostot0414/a-yleiskirje1404jp-lappeenranta-liite.pdf
Seminaari on vuorovaikutteinen ja johdattelee etsimään ja löytämään ratkaisuja työyhteisöjen ajankohtaisiin haasteisiin. Se on tarkoitettu päättäjille, henkilöstöjohdolle ja esimiehille, kehittämistyön asiantuntijoille ja yhteistoiminnan kehittäjille sekä henkilöstön edustajille. Osallistujiksi odotetaan satoja työnantajien ja palkansaajajärjestöjen edustajia.
Kunta-alan yhteistoiminta- ja kehittämisseminaari järjestetään Lappeenrannassa 14.–15.8.2014.

Inno-Vointi -tulosten pohjalta julkaistu Viesti Päättäjille

Työterveyslaitos tuottaa tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista Viesti Päättäjille -tietolehtisiä, joissa lyhyesti esitellään aiheeseen liittyvä keskeinen tieto ja toimenpidesuositukset. Viesti on suomeksi ja ruotsiksi.

Inno-Vointi- tutkimuksen tulokset ovat keskiössä Työterveyslaitoksen uusimmassa päättäjäviestissä!

Tämä viesti on suunnattu siis erityisesti julkisen sektorin päättäjille; johtajille, esimiehille, luottamushenkilöille ja asiantuntijoille, jotka valmistelevat päätösesityksiä. Viestiä voi käyttää tausta-aineistona strategian pohtimisessa, palvelujen kehittämisessä ja osaamisen kehittämistoimien suunnittelussa.

VP 5/2014 Johtaja: Ota henkilöstö ja käyttäjät kumppaneiksi uudistamaan julkisia palveluja

Jotta julkinen palvelusektori voisi jatkossakin tuottaa laadukkaita ja tasa-arvoisia palveluja, tarvitaan palvelumuutoksia laaja-alaisesti lapsista vanhuksiin sekä kulttuurista terveyteen. Muutoksilla on kiire, koska verorahat vähenevät. Muutosten toteuttamiseksi tarvitaan johtamista, jolla edistetään uusien ideoiden syntymistä ja saadaan sekä henkilöstö että palvelun käyttäjät kehittämään julkisia palveluita.
Johtamiseen tarvitaan innovaatioita ja kumppanuutta edistävä toimintatapa. Kehittämistoiminnalla on myös oltava jatkuvuutta ja vaikutusta, jotta henkilöstö kokee siihen osallistumisen mielekkääksi ja motivoivaksi. Aktiivinen esimies, joka itsekin havainnoi asiakaskokemuksia ja tarjoaa kehittämistilaisuuksia, on työntekijöille oivallinen malli ja innovointivireen tartuttaja.

Lue koko viesti toimenpidesuosituksineen täältä:

http://www.ttl.fi/fi/tyoterveyslaitos/viesti_paattajille/Documents/VP5_2014_johtamisen%20laatu.pdf

 

 

Inno-Voinnin sanoma voimissaan – ideat jakoon LIIDERI-osallistujille

Vaikka Inno-Vointi hankkeena on päättynyt, sen sanoma on edelleen voimissaan.

Tutkija Laura Honkaniemi esitteli Inno-Vointi -työkaluja 2.4 pidetyssä Ideat vaihtoon! Liideri-ohjelman työpajassa. Paikalla oli yli 100 henkilöä yrityksistä ja tutkimuslaitoksista. Tapahtuman teemana oli työntekijälähtöinen innovointi. Eipä siis ihme, että Inno-Vointi -hanke oli kutsuttu mukaan, vaikkei se olekaan Liideri-ohjelman hankkeita.

Yritykset esittelivät Liideri-ohjelman tuella tehtäviä kehityshankkeitaan ja ohjelman tutkimushankkeiden tutkijat kommentoivat niitä. Ohjeena kaikille oli harjoittaa rakentavaa dialogia. Tilaisuus oli mukavasti rakennettu ja onnistunut.

Inno-Vointi- esitys oli sijoitettu arvostavasti ohjelmaan heti ensimmäiseksi aamulla, antamaan sytykkeitä koko päivän mittaiseen tapahtumaan. Lauran hyvin rakennettu esitys herätti osallistujat keskustelemaan ja kommentoimaan – puhetta olisi virinnyt enemmän kuin mitä aikataulu antoi myöden. Tekesin Maarit Lahtonen tiivisti lopuksi: ”Inno-Vointi on hyvä esimerkki siitä miten tutkimushanke voi tuottaa hyviä tuloksia sekä tutkimukseen että käytäntöön yhtälailla.” Ohessa tuoreeltaan kuva tilaisuudesta.

Lauran esitys 2.4.14

Katso myös tilaisuuden materiaalia. Julkaisuluvan saaneet esitysmateriaalit: https://tapahtumat.tekes.fi/tapahtuma/ideatvaihtoon

Kurkkaa myös Liideri-haastekampanja: Suomi tarvitsee 5 000 000 johtajaa? Käy allekirjoittamassa ja haasta kaverisikin. Kampanjasivut: http://www.tekes.fi/ohjelmat-ja-palvelut/kampanjat/suomi-tarvitsee-5-000-000-johtajaa/

Pidettyjä ja tulevia Inno-Vointi -esityksiä

Inno-Voinnin tutkimuksellista antia on käyty alkuvuonna esittelemässä Aalto-yliopiston jatko-opiskelijoille. Vastikään Inno-Vointi työkaluja, etenkin ITU!-kirjaa esiteltiin yli 100:lle Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen esimiehelle – eli päiväkotien ja kerhotoiminnan johtajille.

Inno-Vointi on tulossa esiin myös syksyllä isossa Kunta-tapahtumassa Lappeenrannassa (elokuu) sekä Helsingissä Työterveyspäivillä (lokakuu), mistä kerromme lisää myöhemmin.

 

Vauhtia Inno-Vointi sanoman käytännön levittämiseen

Inno-Vointi -hankkeen kehittävä arviointi pidettiin Vantaalla 5.2. Työpajassa oli mukana 30 aktiivista arvioijaa. Saatiin kokoon arvokasta tietoa tutkimustiedon käytettävyydestä, levittämisestä sekä tulevaisuuden tutkimuksen ja kehitystyön suunnista.

Nostot arvioinnista

Vaikutukset kohdeorganisaatioissa

  • plussaa: oivallettu, että henkilöstön ja asiakkaiden osallistuminen on olennaista (mutta ei helppoa) ja että kokeiluja sekä erehtymisen sallimista tarvitaan lisää
  • miinusta: verkkomalli ja Innovaattorin työkirja ITU! ei ole levitetty/levinnyt käyttöön – käyttöliittymän käytettävyys on ongelma, ja soveltaminen vaatisi suunnittelua ja ohjausta (kuten kaikkien projektien tuotosten käyttöönotto ylipäätään, jonkun täytyy ottaa koppi)
  • tarve jatkossa: panostettava innovaatiojohtamisen käytännön kyvykkyyksiin, valmentavaan johtamiseen ja fasilitointitaitoihin (koulutusta erityisesti esimiehille, mutta myös henkilöstölle)

Vaikutukset tutkimusosaamiseen ja tutkimuskenttään

  • plussaa: harvinaisen laaja-alainen, moninäkökulmainen tutkimus, jossa yhdistyi työelämätutkimus, palvelututkimus, johtajuustutkimus ja työhyvinvointitutkimus
  • miinusta: tutkimusjulkaisut englannin kielellä, vaikeaa hyödyntää sellaisenaan
  • tarve jatkossa: innovaatiojohtamisen mallia voisi viedä Eurooppaan, johtamiskyvykkyys jatkotutkimuksen kohteeksi, innovaatioiden levittäminen tutkimuskohteeksi, hybridien (yksit,. julk, ja kolmas sektori) radikaalit avaukset tutkimuskohteeksi

Tekesin edustaja Maarit Lahtonen kannusti osallistujia hakemaan Tekesin kehitysrahoitusta rohkealle, ennakkoluulottomalle innovaatiotoiminnalle ja tunnustelemaan mahdollisuuksia päästä mukaan myös EU:n Horizon2020 rahoitukseen.

Osallistujia rohkaistiin olemaan rohkeasti yhteydessä tutkijoihin niin koulutus- kuin tutkimustarpeistakin!

Suurkiitos kaikille esiintyjille ja puheenvuoron pitäjille, sekä Elina Lehdolle mahdollisuudesta vierailla Vantaan kaupungin valtuustosalissa!

 

Uusi video: Uudistusten aika – rohkeuden aika

Tunnetko arjen innovaattoreita, arjen sankareita? Tai oletko itse sellainen?

Julkisten palveluiden uudistajat, innovaattorit, ovat jo keskuudessamme, mutta tiedämme heistä liian vähän. On aika tutustua arjen innovaattoreihin!

Tapaat kolme innovaattoria videolla; heidät ”löydettiin” Inno-Vointi -hankkeessa.

Samalla Inno-Vointi- tutkimushankkeen tulokset esitetään videolla tiivistettynä kolmen arjen innovaattorin tarinaksi.

Videosta on pitkä (noin 7 minuuttia) ja lyhyt tiiseri versio.

Pitkä: http://www.youtube.com/watch?v=ThDWaCL7zYQ&list=UUYGbYVD5kXhJOXrq2_4JckA

Lyhyt: http://www.youtube.com/watch?v=W-Rz5WIfLpw&list=UUYGbYVD5kXhJOXrq2_4JckA