Tee uuden vuoden lupaukset nyt! Tässä 5 hyvää ehdokasta

Inno-Vointi -tiimi toivottaa seuraajilleen onnellista uutta vuotta! On aika tehdä uuden vuoden lupaukset vuodelle 2014! Tässä apuja siihen:

***

Asioiden lykkäämistä vai olennaisten ratkaisujen tekemistä?

Moni päättäjä tekee juuri tänäänkin ratkaisuja, jotka vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Millaisia muutoksia julkisissa palveluissa pitäisi tehdä, että kehitys menisi hyvään suuntaan ja saataisiin aikaan toivottuja, olennaisia vaikutuksia suurissa väestöryhmissä?

Ensimmäinen ehdokas uuden vuoden lupaukseksi on OLENNAISUUS

Uudistaminen aloitetaan kysymällä mikä on pitkän aikavälin tavoite: mitä muutoksella halutaan syntyvän, mikä on paremmin muutoksen jälkeen, mitä seurauksia muutoksesta on? Katso www.innovointi.fi

***

Luotatko ruohonjuuren työntekijään vai raportointijärjestelmään?

Esimies katsoo tänä päivänä ruohonjuuren työhön toiminnanohjausjärjestelmän välityksellä. Kumpaa sinä mummon omaisena haluat, parempia raportteja vai parempaa hyvinvointia mummolle ja hänen auttajalleen?

Toinen ehdokas uuden vuoden lupaukseksi on RUOHONJUURI

Henkilöllä, joka työskentelee lähimpänä julkisen palvelun käyttäjää, on paras käsitys siitä, mikä palvelussa toimii käytännössä ja mikä on olennaista. Työntekijöiden osaaminen, ideat ja käyttäjätuntemus tarvitaan mukaan kehittämiseen. Katso www.innovointi.fi

***

Onko julkisen palvelun käyttäjä itsekäs kuluttaja, sivustaseuraaja vai asiantuntija?

Kunta tarjoaa palvelua päivähoidosta venepaikkoihin. Kunta ehkä tarvitsee myös sinulta jotakin. Asiantuntemustasi tarvitaan käyttämäsi palvelun kehittämiseksi, päätöksenteon avuksi ja heikompien turvaksi.

Kolmas ehdokas uuden vuoden lupaukseksi on PALVELUN KÄYTTÄJÄ

Käyttäjä on oman palvelunsa ja omien tarpeidensa asiantuntija. Hänen näkemyksensä kannattaa siis selvittää ennen kuin tekee mitään turhaa. Katso www.innovointi.fi

***

Kohtaamisia – paperilla vai oikeassa elämässä?

Hyvienkin asioiden käyttöönotto ja leviäminen vaikeutuu, jos joku ryhmä kokee sivullisuutta sen suunnittelussa. Kohtaamisten järjestäminen on johtamistehtävä. Kohtaaminen on aktiivista kuuntelua ja toisten näkökulmien arvostamista.

Neljäs ehdokas uuden vuoden lupaukseksi on KOHTAAMINEN

Uudistaminen onnistuu, mikäli eri osapuolilla on mahdollisuus kohdata toisensa, vaihtaa kokemuksiaan, sovittaa näkemyksiään keskenään ja tehdä yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kohtaaminen on aktiivista toimintaa. Katso www.innovointi.fi

***

Kehitätkö kokeilujen vai käsitteiden lanseeraamisen avulla?

Johtajat puhuvat luontevasti kehittämisen, uudistamisen ja innovaation isoilla käsitteillä. Pienet kokeilut ja ”happotestit”, joita henkilöstö voi itse suunnitella ja ohjata, auttavat työntekijöitä luomaan henkilökohtaisen mielen kehittämiseen.

Viides ehdokas uuden vuoden lupaukseksi on KOKEILU

Uusia ideoita kannattaa testata jo alkuvaiheessa: ennen kuin ideaa levitetään laajemmalle ja toisaalta myös ennen kuin idea päätetään hylätä. Katso www.innovointi.fi

PS. Blogi on lyhennelmä aiemmin erikseen julkaistuista blogeista viime keväältä.

Tulevia tapahtumia: arviointityöpaja ja uusi video

Inno-Vointi ansaitsee kehittävän arvioinnin: työpaja kutsutuille osallistujille helmikuussa 2014

Inno-Vointi – hankkeen kehittävä arviointi kutsutuille henkilöille pidetään osallistavana työpajana 5.2.2014. Tapahtuman toisena kokoonkutsujana Inno-Vointi-tiimin lisäksi on hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja, Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth. Paikkana on Vantaan kaupungin valtuustosali Tikkurilassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Vantaan_kaupungintalo

Inno-Vointi – tutkimushanke huipentui päätösseminaariin ja tuotosten julkistamiseen toukokuussa, ja hanke päättyi kesäkuussa. Hankkeen viestintä ja jälkityöt ovat jatkuneet syksyn mittaan aktiivisena. Hankkeeseen osallistui 16 organisaation ihmisiä lähes kolmen vuoden ajan – siispä on hyvä kysyä, mitä on jäänyt käteen, mitä hankkeen tuotoksista on käytössä puolisen vuotta päättymisen jälkeen – mitä uutta sovellustyötä on jo käynnissä ja mitä on tehtävissä jatkossa niin tieteellisellä kuin soveltavallakin rintamalla!

Kehittävän arvioinnin menetelmän soveltamisesta työpajassa vastaavat Eveliina Saari (Työterveyslaitos) ja Katri Kallio (VTT), jotka ovat kehitelleet arviointimenetelmää Suomessa. Inno-Vointi -tiimistä löytyy monipuolista osaamista!

Uusi Inno-Vointi -video julkaistaan helmikuussa 2014

Tekeillä on haastatteluvideo, joka antaa kasvot ja äänen todellisille arjen innovaattoreille hankkeen piiristä. Haastateltavia innovaattoripersoonia olisi riittänyt, valinta oli vaikea!

Videotuotanto toteutetaan Työterveyslaitoksen ja Sitran yhteistyönä.

  • Työnimi ”Puhetta Inno-Voinnista”; julkispalvelujen ihmisläheisestä uudistamisesta niukkenevien resurssien aikana ja Inno-Voinnin käytännön tekijöistä positiivisessa hengessä
  • Video julkistetaan youtubeen, yhteistyökumppanit tuotannossa on viestintätoimisto Deski ja Sitra
  • Kolmen Inno-Vointi -henkilön ja innovaattorin haastattelu; ammattilaiset eri rooleista ja eri palvelualueilta

 

Kataisen kansliaan Inno-Voinnin ilosanomaa

Pääministeri Katainen puhui melkein Inno-Vointi -aatoksin aamu-TV:n lähetyksessä 13.12. Siitä innostuneena lähetimme hänelle KANNUSTAVAA viestiä Inno-Vointi-tiimistä, ja saimme vastauksen eduskunta-avustajaltaan – ei voi sanoa etteikö olisi yritetty! Mistä tietää, vaikka sanoma pääministerin kansliassa leviäisi…

From: Jyrki Katainen@eduskunta.fi

Hei ja kiitos viestistänne pääministeri Kataiselle.

Välitän viestinne eteenpäin. Mukavaa joulun odotusta ja kiitokset hienosta työstä!

Ystävällisin terveisin

Emma Hannonen

Poliittinen sihteeri, Kokoomuksen eduskuntaryhmä

Pääministeri Kataisen eduskunta-avustaja emma.hannonen@eduskunta.fi

Lähettäjä: Hasu Mervi [mailto:Mervi.Hasu@ttl.fi]
Lähetetty: 13. joulukuuta 2013 10:16
Vastaanottaja: Katainen Jyrki
Aihe: KIITOS aamun tärkeästä nostosta!

Hei Jyrki,

iloksemme huomasimme, että aamun lähetyksessä mainitsit, että paras keino saada Suomi kasvuun on ottaa käyttäjät mukaan palvelujen kehittämiseen. Yksityisen sektorin hyödyntämää asiakkaiden asiantuntemusta tulisi käyttää mallina julkisella sektorilla. Rahojen niukkeneminen ei tarkoita palvelujen huonontumista, jos ne osataan tuottaa uudella tavalla.

Täältä työelämän tutkimuksen puolelta toteamme, että olemme aivan samaa mieltä! Loistavaa, että nostit tämän asian esiin julkiseen keskusteluun.

Olemme tutkineet julkisten palveluiden kehittämistä viime vuodet Inno-Vointi- hankkeessa. Siitä syntyi tuloksena kaikille avoin nettisivusto, jossa on paljon käytännön vinkkejä julkisten palvelujen uudistamiseen ja nimenomaan siten, että otetaan sekä käyttäjät että ruohonjuuren työntekijät mukaan kehittämiseen, katso www.innovointi.fi

Hankkeen puolesta tervehtien Inno-Vointi- tutkijatiimi

Inno-Vointi innosti KASTE-seminaarissa

Inno-Vointi -hankkeen tulokset innostivat Työterveyslaitoksen järjestämän KASTE- kutsuseminaarin osallistujia Helsingissä 2.12. Teemana oli työhyvinvointia ja tuloksellisuutta tukeva sote-johtaminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ajankohtaiset T&K-haasteet puhuttivat seminaariväkeä.

Kansalliset Innovointitalkoot vanhuspalveluihin?

Eritoten vanhuspalvelujen tilanne huoletti, kun vastikään oli julkistettu hallituksen rakennepaketin tavoite vähentää vanhusten laitoshoidon kustannuksia 300 miljoonalla eurolla. Jos tavoite toteutetaan, ovat ”paremmat kuin hyvät” innovaatiot tarpeen kotihoidossa ja sitä ympäröivissä muissa palveluissa. Ennakkoluulottomia, rohkeita ratkaisumalleja tarvitaan.

Paikalla olikin vanhuspalvelujen käytännön tuntijoita ja kehittäjiä, aitoja innovaattoreita, joilla on oivaltavia ehdotuksia ja tiedossaan jo kokeiltuja lupaavia käytäntöjä. Haluttiin toimeenpanoa ja vaikutustutkimuksia, perustietoa on jo tarpeeksi.

Inno-Vointi- hankkeelle kannustusta ISO:n Tarja Kauppilalta

Ilahduttavaa oli, että Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (ISO) johtaja Tarja Kauppila kannusti Inno-Vointi- hanketta ja halusi jakaa tietoa hankkeen tuotoksista verkostoissaan. Tarja laittoi seminaarista ISOn fb-sivulle postauksen Mervi Hasun esityksestä ja Inno-Vointi -hankkeen uudesta esitteestä:

”Työterveyslaitoksen kutsuseminaarissa pohdittiin ajankohtaisia sote-johtamisen tutkimus-, koulutus- ja kehittämiskysymyksiä.
Miten julkisen sektorin henkilöstö selviytyy uudistumishaasteista?
Mervi esitelmöimässä KASTE -seminaarissa
Esimerkiksi Erikoistutkija Mervi Hasu (TTL) esitteli innovoinnin tietopakettia verkossa (www.inno-vointi.fi) ja vaivattomasti netistä tilattavissa olevaa (www.ttl.fi/verkkokauppa) Itu-työkirjaa – ensimmäistä opasta arjen innovaattoreille Suomessa.

Hyvä julkisten palveluiden kehittäminen ansaitsee huomiota, tukea ja kannustusta!”
 

Arvokas elämä on osallisuutta innovointiin

Miten käsite tai asia leimautuu sen perusteella, kuka sen esittää? Tästä ilmiöstä on saatu surullisia esimerkkejä viime aikoina, kun Pekka Himanen toi keskusteluun kysymyksen arvokkaasta elämästä. Toivoa etsivä käsite ja asia leimautuivat kielteisiksi.

Toivoa – ei kielteisyyden ruoskaa – tarvitaan julkisten palveluiden uudistamisessa. Arvokkaat teot palveluiden uudistamiseksi voidaan nähdä ja sanoittaa, jos niin halutaan. Ne eivät ole unelmahöttöä, vaan oikeaa tekemistä:

Uudistamisen konkreettiset teot ja tekijät: http://www.inno-vointi.fi/fi/uudistusten-tekijat

Käytännön esimerkit: http://www.inno-vointi.fi/fi/esimerkkeja

Inno-Vointi-tutkimus on antanut aihetta toivoon

Toivo, teot ja naisten innovatiivisuus on nostettu esiin Sitran sivuilla olevassa jutussa Inno-Vointi –hankkeesta:

”Tutkimuksemme tulokset ovat rohkaisevia. Esimerkiksi terveydenhuoltoalan ja vanhuspalveluiden henkilöstö osaa innovoida ja uudistaa käytäntöjä, mutta heidän työnsä ja saavutuksensa eivät välttämättä näy monimutkaisissa organisaatiorakenteissa ja jatkuvan ylikuormituksen keskellä. Ihmiset eivät usein huomaa tehneensä jotakin innovatiivista, jolla saattaa olla laajempaa vaikutusta.”

”Viestimme on: te hyvät naiset – sillä suurin osa julkisen sektorin linjajohtajista ja työntekijöistä on naisia – olette taitavia innovoijia. Katsokaa mitä kaikkea olette jo saaneet aikaan! Nyt teidän täytyy vain olla ylpeämpiä työstänne, pukea se luvuiksi ja saada pomotkin tajuamaan saavutuksenne.”

Lue koko juttu, Mervi Hasun haastattelu, joka löytyy sivuilta myös englanniksi.

http://www.sitra.fi/artikkelit/inno-vointi-johtamisella-innovaatioita-ja-hyvinvointia-julkiselle-sektorille/inno-vointi

Kehitätkö kokeilujen vai käsitteiden lanseeraamisen avulla?

Johtajat puhuvat luontevasti kehittämisen, uudistamisen ja innovaation isoilla käsitteillä. Konsulttien lanseeraamasta strategia- ja innovaatiopuheesta muodostuu johdon ja esimiesten oma kieli, innovaatiomurre.  Kehittämishankkeisiin mukaan kutsutut työntekijät opettelevat uutta käsitteistöä kuin vierasta kieltä.  Moni ihmettelee, miten hienoilta kuulostavat termit liittyvät arjen työhön. Toiset turhautuvat ja ryhtyvät hiljaiseen vastarintaan. Sammutetaanko hyviäkin tavoitteita vinoon menevällä puheenparrella ja vieraannuttavilla termeillä?

Innovaatio- ja strategiatermistöön liittyy paljon toiveita paremmasta, toimivammasta ja laadukkaammasta työstä ja palvelusta. Joskus johto luottaa liiankin paljon pelkkien sanojen, mietintöjen ja muistioiden voimaan. Isoille uudistuksille tuotetaan tavoitteet, yläotsikot ja projektiorganisaatio – paperilla. Pidetään pari infotilaisuutta ja odotetaan, että asia etenee nopeasti kentällä. Käyttöönottonappulaa ei ole keksitty: uudistukset on otettava käyttöön ja levitettävä tekojen avulla ruohonjuurella, arjen työssä.

Henkilöstö haluaa itse ymmärtää, antaa sisällön ja luoda merkitykset uudistuksille ja uudistuksissa käytetyille käsitteille. Tämä ei aina ole helppoa, kun mukana on monia henkilöstö- ja ammattiryhmiä. Uudistuksia ei voi kuitenkaan kiihdyttää pelkällä johdon ilmoituksella. Pienet kokeilut ja ”happotestit”, joita henkilöstö voi itse suunnitella ja ohjata, auttavat työntekijöitä luomaan henkilökohtaisen mielen kehittämiseen. Pienet kokeilut idean testaamiseksi voivat säästää voimavaroja merkittävästikin: estetään toimimattomaksi todistetun käytännön leviäminen tai löydetään idea-asteelle torjutun idean hyödyt.

Inno-Vointi –mallin viidestä ydinajatuksesta viimeinen on

KOKEILU

Uusia ideoita kannattaa testata jo alkuvaiheessa: ennen kuin ideaa levitetään laajemmalle ja toisaalta myös ennen kuin idea päätetään hylätä.

Lue edeltävät 4 ydinajatusta innovoinnista: http://www.inno-vointi.fi/fi/innovoinnin-periaatteet/ydinajatukset-julkisen-sektorin-innovaatiojohtamisesta. Lue lisää 21.5 julkaistusta uudistamisen toiminta- ja johtamismallista, joka on tarkoitettu työntekijöille, esimiehille, johtajille ja henkilöstöasiantuntijoille. Malli on laaja verkkosisältö, joka auttaa julkissektorin työpaikkoja ja henkilöstöä uudistamistyössä. Katso www.innovointi.fi

Kohtaamisia – paperilla vai oikeassa elämässä?

Nykyorganisaatiot ovat ydintehtävien, teema-alueiden, tukitoimintojen, sidosryhmäsuhteiden, tiimien (ja näitä koskevien lyhenteiden) muodostamia rakennelmia, matriiseja. Jos kaikkien eri ulottuvuuksien yhdistelmät laskettaisiin, saataisiin tuhansia ”soluja”. Riippuvuuksia on paljon, viestintää tarvitaan moneen suuntaan ja raportointia vaaditaan montaa lajia. Miten vuorovaikutus onnistuu? Saadaanko asioita aikaiseksi, vai pyöritetäänkö sähköistä suunnittelu- ja raportointirumbaa? Yhteistyö näyttää toimivalta strategiapapereissa, mutta onko se sitä käytännössä?

Monen mielestä yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa on nykyisin helpompaa kuin yhteistyö oman organisaation sisällä. Yhä kiihtyvässä kiireessä luullaan tai toivotaan, että omassa organisaatiossa viestit tavoittavat henkilöstön juuri oikealla tavalla, juuri oikeaan aikaan. Yllättäen työpaikan sisäiselle, eri henkilöstö- ja ammattiryhmien väliselle sisällölliselle keskustelulle uudistamisen tavoitteista ja keinoista ei löydykään aikaa ja paikkaa. Sisäisiä voimavaroja ja ideoita voi jäädä huomaamatta. Kohtaamattomuuden huono kierre saattaa syntyä vahingossa, kenenkään tarkoittamatta.

Uudistuksen käyttöönotto ja leviäminen vaikeutuu tai estyy, jos joku ryhmä kokee sivullisuutta sen suunnittelussa. Kohtaamisten järjestäminen on johtamistehtävä. Kohtaaminen on aktiivista kuuntelua ja toisten näkökulmien arvostamista.

Inno-Vointi –mallin viidestä ydinajatuksesta neljäs on

KOHTAAMINEN

Uudistaminen onnistuu, mikäli eri osapuolilla on mahdollisuus kohdata toisensa, vaihtaa kokemuksiaan, sovittaa näkemyksiään keskenään ja tehdä yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kohtaaminen on aktiivista toimintaa.

Lue kaikki viisi ydinajatusta innovoinnista: http://www.inno-vointi.fi/fi/innovoinnin-periaatteet/ydinajatukset-julkisen-sektorin-innovaatiojohtamisesta. Lue lisää 21.5 julkaistusta uudistamisen toiminta- ja johtamismallista, joka on tarkoitettu työntekijöille, esimiehille, johtajille ja henkilöstöasiantuntijoille. Malli on laaja verkkosisältö, joka auttaa julkissektorin työpaikkoja ja henkilöstöä uudistamistyössä. Katso www.innovointi.fi

Onko julkisen palvelun käyttäjä itsekäs kuluttaja, sivustaseuraaja vai asiantuntija?

Ruuhkavuosien kuormittama, kiireinen nelikymppinen uranainen ja –mies haluaisi kunnalta verkkopalveluna virtuaalivihkimisen. Seurakunnalta olisi hyvä saada mummolle virtuaalihautajaiset, kun tärkeä projektimatka, golfloma, hiihtoloma ja pikkujouluviikonloppu menevät edelle.

Itsekkääksi julkishyödykkeiden kuluttajaksi ryhtyminen on vaikeaa. Mutta olemmeko vapaan kuluttajuuden sijaan asettuneet epähuomiossa sivustaseuraajiksi? Ryhmäkokoja kasvatetaan päivähoidossa ja peruskoulussa, ja kouluterveydenhoitajien määrää vähennetään – tuntuu pahalta, mutta tuumimme, että kai siihen joku jossain joskus puuttuu.

Julkinen palvelu ja hyödyke on asia, jota tuskin edes huomaamme käyttävämme. Avaamme vesihanan ja kas, puhdasta vettä tulee mielin määrin. Astumme kadulle ja liitymme liikenteen virtaan nousemalla bussiin tai hyppäämällä pyörän selkään kevyen liikenteen väylälle, joka on kaupungissa talvellakin aurattu ja hiekoitettu. Kunta tarjoaa palvelua päivähoidosta venepaikkoihin.

Kunta ja yhteiskunta ehkä tarvitsevat sinulta jotakin. Palvelun hyödyntäjänä voit tuottaa julkista hyvää – omien voimavarojesi puitteissa. Asiantuntemustasi ja kokemuksiasi tarvitaan käyttämäsi palvelun kehittämiseksi, päätöksenteon avuksi ja heikompien turvaksi. Kunnan kannattaisi pyytää vaihteeksi sinun apuasi.

Inno-Vointi –mallin viidestä ydinajatuksesta kolmas on

PALVELUN KÄYTTÄJÄ

Käyttäjä on oman palvelunsa ja omien tarpeidensa asiantuntija. Hänen näkemyksensä kannattaa siis selvittää ennen kuin tekee mitään turhaa.

Lue viisi ydinajatusta innovoinnista: http://www.inno-vointi.fi/fi/innovoinnin-periaatteet/ydinajatukset-julkisen-sektorin-innovaatiojohtamisesta. Lue lisää 21.5 julkaistusta uudistamisen toiminta- ja johtamismallista, joka on tarkoitettu työntekijöille, esimiehille, johtajille ja henkilöstöasiantuntijoille. Malli on laaja verkkosisältö, joka auttaa julkissektorin työpaikkoja ja henkilöstöä uudistamistyössä. Katso www.innovointi.fi

Luotatko ruohonjuuren työntekijään vai raportointijärjestelmään?

Televisiossa on näytetty amerikkalaista Pomo piilossa- sarjaa. Ohjelma on sokerikuorrutettu paketti, mutta paljastaa, että pomo ei tunne työn arkea ja työntekijöidensä osaamisen laatua. Työpaikan lattiatasolle menevä, työntekijäksi naamioituva johtaja yllättyy positiivisesti. Kipeä havainto pomolle puolestaan on se, että hän ei yleensä selviä ruohonjuuren työstä.

Johtaja ja esimies katsovat tänä päivänä ruohonjuuren työhön toiminnanohjausjärjestelmän välityksellä. Henkilöstö tekee töitään ja raportoi järjestelmään tarkasti mitä tuli tehtyä, missä ajassa, kuinka monta suoritetta jne. Myös julkisissa palveluissa on yhä enemmän käytössä raportointijärjestelmiä. Kotipalveluhenkilöstö vanhuspalveluissa raportoi mobiililaitteella järjestelmään jokaisen kotikäynnin tiedot. Esimiehen koneelle piirtyvät käyrät ja pylväät suoritteista joka hetki. Mummon kodissa työntekijä ehkä viettää yhä harvempia minuutteja, vaihtaa hänen kanssaan yhä vähemmän kuulumisia, tekee toimet yhä hätäisemmin ja tuntee yhä enemmän huolta mummosta sekä huonoa omaatuntoa työnsä laadusta. Kumpaa sinä mummon omaisena toivot, parempia raportteja vai parempaa hoivaa? Entä mummo?

Inno-Vointi –mallin viidestä ydinajatuksesta toinen on

RUOHONJUURI

Henkilöllä, joka työskentelee lähimpänä julkisen palvelun käyttäjää, on paras käsitys siitä, mikä palvelussa toimii käytännössä ja mikä on olennaista. Työntekijöiden osaaminen, ideat ja käyttäjätuntemus tarvitaan mukaan kehittämiseen.

Lue lisää 21.5 julkaistusta uudistamisen toiminta- ja johtamismallista, joka on tarkoitettu työntekijöille, esimiehille, johtajille ja henkilöstöasiantuntijoille. Malli on laaja verkkosisältö, joka auttaa julkissektorin työpaikkoja ja henkilöstöä uudistamistyössä.

Katso www.innovointi.fi

Asioiden lykkäämistä vai olennaisten ratkaisujen tekemistä?

Ei ole helppoa eikä oikein mukavaakaan katsoa pitkälle tulevaisuuteen ja ennustaa, mitä ihmisten tekeminen tälle hetkellä aiheuttaa 20 tai 30 vuoden kuluttua. Jokainen haluaa itselleen tulevaisuudessa hyviä asioita, vaikka henkilökohtaiset elämänratkaisut tässä hetkessä kertoisivat jostain muusta. Yksilönä haluan ajatella, että kenellekään ei kuulu, mitä seurauksia vaikkapa omasta terveyskäyttäytymisestäni on itselleni, saatikka muille. Jokainen tietää, että on helpompaa lykätä asioita tai tehdä sijaistoimintoja kuin tarttua mieltä askarruttavaan ongelmaan.

Moni päättäjä ja johtaja tekee juuri tänäänkin ratkaisuja, jotka koskevat isoja kansalaisryhmiä ja vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Eipä ole helppoa. Julkinen valta ja julkiset palvelut ovat paineen alla: miten kansalaisten nykyiset ratkaisut ja elämäntavat vaikuttavat tuleviin sukupolviin ja julkisten palveluiden kustannuksiin? Millaisia muutoksia palveluissa pitäisi tehdä, että kehitys menisi hyvään suuntaan ja saataisiin aikaan toivottuja, olennaisia vaikutuksia suurissa väestöryhmissä.

Inno-Vointi –mallin viidestä ydinajatuksesta ensimmäinen on

OLENNAISUUS

Uudistaminen aloitetaan kysymällä mikä on pitkän aikavälin tavoite: mitä muutoksella halutaan syntyvän, mikä on paremmin muutoksen jälkeen, mitä seurauksia muutoksesta on?

 

Lue lisää 21.5 julkaistavasta uudistamisen toiminta- ja johtamismallista, joka on tarkoitettu työntekijöille, esimiehille, johtajille ja henkilöstöasiantuntijoille. Malli on laaja verkkosisältö, joka auttaa julkissektorin työpaikkoja ja henkilöstöä uudistamistyössä.