Miten luoda edellytyksiä innovaatioille?

Uudistuksista, uuden luomisesta ja innovaatioista puhutaan paljon, mutta oletko pohtinut miten sinä ja organisaationne luovat edellytyksiä niiden synnylle?

Etenkin innovaatioiden synnyn alkupäätä kuvataan usein ”epämääräiseksi” ja hankalasti hahmotettavaksi. Yksilöt ja ryhmät organisaatioissaan voivat kuitenkin luoda edellytyksiä innovaatioiden synnylle kiinnittämällä tietoisesti huomiota suotuisan innovaatioympäristön luomiseen. Inno-Vointi sivustolla on kuvattu esimerkkejä siitä, miten organisaatio voidaan virittää innovaatioiden synnylle suotuisaan suuntaan. Esimerkiksi Oulun kaupungissa käytössä olleen Tikkataulu-mallin  avulla on työyhteisössä keskusteltu tärkeistä, yhteisistä kehittämistarpeista ja sitä kautta tartuttu toimeen. Tutustu Tikkataulu-malliin tarkemmin täällä: http://www.inno-vointi.fi/fi/tyokaluja/edellytysten-luonti/tikkataulumalli

Lisäksi jokainen meistä voi omassa arjessaan pyrkiä tietoisesti suhtautumaan kuulemiinsa asioihin ja ideoihin myönteisesti, sen sijaan että tyrmäisi ne ensikuulemalta. ITU! – Innovaattorin työkirjassa esitetään käytännöllisiä harjoituksia siihen miten sinä voit ruokkia omalla toiminnallasi kehittämismyönteisen kulttuurin juurtumista työpaikoille. Aloita harjoittelu esimerkiksi ottamalla viikon ajaksi asenteeksi: ”Hyvä idea! Kehitetään tuota eteenpäin.” Lue lisää ITU! -kirjasta.

Minipilottikokeilutoiminta – innovaatioita arjen tekemiseen

Nyt on ilmassa pöhinää ja uudenlaista yhteistyötä. Tai ehkä kyse on sittenkin vanhojen verkostojen uudenlaisesta tavasta toimia. Kun asukkailta ja eri toimijoilta (järjestöjen, yhdistysten, yritysten, seurakunnan ja kaupungin oman palvelutuotannon) kysyttiin mitä haluatte tehdä, minkälaisia ideoita teillä on lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen, syntyi sukupolvia ja sektorirajoja rohkeasti ylittäviä ideoita. Nyt kokemuksia on kertynyt 120 minipilotin ja 500 euron avustusten avulla. Lisäksi on syntynyt kymmeniä kokeiluja ja uudenlaista yhteistyötä ilman tuota kannustinta. Kohtaaminen asukkaiden arjessa on tuonut esiin todellista voimaantumista ja yhdessä tekemistä. Mikä siis on minipilotti?

Minipilotti on konkreettinen keino kokeilla palvelujen tuottamista asukas- ja asiakaslähtöisesti. Minipiloteissa tutkitaan asukkaiden, järjestöjen, yritysten, oman tuotannon innostusta ja mahdollisuuksia osallistua alueellisten palvelu- ja toimintakokonaisuuksien rakentamiseen. Minipilotit tuottavat tilaajalle ja tuottajalle tietoa eri alueiden (hankkeessa Iittala ja Jukola) toimijaverkostoista ja asukkaiden tarpeista.

Tärkeintä on koettu uutuus, muutos ja hyödyllisyys.

Nopea johtopäätös on, että asukkaiden tarpeet eivät rajaudu sektorirajoihin. Halukkaiden toimijoiden joukko on uskomattoman laaja ja moninainen. Toimintamahdollisuudet ylittävät ikärajat, kun sama toiminta palvelee eri tavoin eri-ikäisiä.  Ensimmäisellä minipilottikierroksella saatiin esiin pintakuva. Mitä jo tästä kuvasta opitaan, mistä innostutaan, mihin rohjetaan tarttua? (Lainaus: Hämeenlinnan kaupungin kehittämisyksikön johtajan Kirsti Mäensivun pohdinnasta Uudistuva kylä kaupungissa –hankkeen 2. väliraportista)

Torstaitreffit minipilotti on ollut erittäin vaikuttava kokeilu, josta on muodostunut jatkuva toimintatapa Jukolan koulun opettajien, oppilaiden ja vanhempien keskuuteen. Kouluohjaaja Ria Paloposki on ollut tämän kokeilun kantavana voimana ja päätoteuttaja.

Rialta kysyttiin mistä ideat minipilotteihin ovat tulleet ja mikä on motivoinut tekemään toisin:

Miksi ja mistä ideat ovat tulleet?

Oli lupa keksiä kaikkea mahdollista, mikä voisi käynnistää eloa yhteistyöhön kodin ja koulun välille, sai heittäytyä mielikuvituksen vietäväksi. Ideoita on saanut myös keskusteluista vanhempien ja oppilaiden kanssa sekä seuraamalla arkea – ottamalla opiksi haastavista tilanteista.

Mikä motivoi ja innostaa?

Lähimmän esimiehen, rehtorin ehdoton tuki ja kannustus, hänen uudistukseen valmis avoin ajatusmaailma. Hankkeen puolelta asukasagentin ideamylly, tiedonjako muista toimijoista, mahdollisuuksista kaupungin sisäisen palveluverkoston toiminnassa. Tämä ehkä antoi sen kuvan, että nytkö tämä lähtee lapasesta: mikä on asukaslähtöistä toimintaa, kun kaupungin työntekijät keskenään ideoivat mitä merkillisimpiä yhteistyömuotoja kaupungin eri työalojen kesken – toki tarjotakseen asukkaille parempia maksuttomia, kaikille avoimia palveluja.

Asukasagentin palautteet tehdystä työstä ja sen kantamasta hedelmästä muuallakin kuin omassa työpisteessä ovat antaneet uskoa, että olemme oikeilla jäljillä. Kunpa tämän hankkeen myötä isommat päättäjät huomaisivat, että hyvinkin pienellä panostuksella perusarkeen saadaan aikaan isot ja pitkäaikaiset säästöt kaiken maailman erityispalveluissa.”

Ria Paloposken ja Jukolan koulun rehtorin Taina Lindin minipilotti Torstaitreffit – hyvä käytäntö koulun ja kodin yhteistyöhön. (Katso video: http://www.youtube.com/watch?v=UX0Ut1i57G0 )

Linkki Torstaitreffit -esitteeseen: http://www.hameenlinna.fi/pages/396244/Torstaitreffit_esite.pdf

Linkki Asukasagentti Mira Sillanpää kutsuu mukaan Minipilottiin –videoon: http://www.youtube.com/watch?v=jFiHNzFiOxM&feature=plcp

Kirjoittaja Mira Sillanpää, asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa –hanke mira.sillanpaa@hameenlinna.fi

Palvelumuotoilusta potkua uudistumiseen ja käyttäjäymmärryksen luontiin?

Toimivat palvelut ovat hyvinvointiyhteiskunnan edellytys. Julkiset palvelut tulee kuitenkin jatkossa tuottaa entistä niukemmilla resursseilla samalla, kun väestö ikääntyy. Tarvitaan innovatiivisuutta. Palvelumuotoilu on lähestymistapa, jossa hyödynnetään teollisen muotoilun ja taiteen lähtökohdista edelleen kehitettyjä menetelmiä palvelujen yhteissuunnitteluun. Tavoitteena on suunnitella palveluita, jotka ovat mahdollisimman käyttäjälähtöisiä. Tämä tarkoittaa käyttäjien tarpeesta nousevia ja näitä tarpeita palvelevia, helppokäyttöisiä ja sujuvia palveluita. Palvelumuotoilussa palveluiden tuottajan näkökulmaa ravistellaan analysoimalla palveluiden käyttötilanteita, hahmottamalla käyttäjien palvelupolkua ja uudistamalla tätä kautta koko palvelukonseptia. Käyttäjä on suunnitteluprosessin keskiössä.

Palvelumuotoilun prosessissa hyödynnetään luovia menetelmiä käyttäjien paremmaksi ymmärtämiseksi, uusien ideoiden hahmottamiseksi sekä niiden konkretisoimiseksi. Prosessi käynnistetään aina käyttäjän palvelukokemuksen hahmottamisesta. Esimerkiksi mikäli haasteena on suunnitella uudistunut palvelu nuorille, valitaan kohderyhmäksi tietyn ikäiset nuoret. Heidän asemaansa pyritään asettumaan erilaisin menetelmin tai heidän toimintaansa tarkkaillaan joko yleisesti tai tietyn palvelun kontekstissa: miten nuoret nyt toimivat, missä, keiden kanssa, millä välinein, miksi näin? Näistä lähtökodin palvelua voidaan analysoida ja ideoidaan edelleen.

Yhteiskehittäminen, yhteissuunnittelu ja arvon yhteisluonti ovat keskeisiä käsitteitä. Näillä tarkoitetaan sitä, kuinka eri taustoja edustavat ihmiset – kehittäjät, suunnittelijat,  palveluiden tuottajat (esim. eri johtotasoilta) ja käyttäjät – tuodaan yhteen ideoimaan. Tiedämme, kuinka haastavaa asioiden näkeminen uudessa valossa saattaa olla, etenkin mikäli niiden kanssa on toiminut pitkään. Ihmisille on luontaista toteuttaa asioita totutulla tavalla ja toimintatavan muuttaminen saattaa tuntua vaivalloiseltakin. Tässä käyttäjän näkökulman painottaminen, paremman palvelun luominen asiakkaalle, edesauttaa yhteisen ymmärryksen ja tavoitetilan luomista. Tässä taiteesta inspiraationsa saaneet menetelmät toimivat tulkkina.

Tiivistäen voidaan palvelumuotoilua kuvata taiteesta inspiraationsa saaneeksi lähestymistavaksi, joka hyödyntää ja täydentää markkinoinnin, teknologian, käyttäytymisen sekä innovaatioiden tutkimuksen ja kehityksen näkökulmia. Palvelumuotoilu korostaa aina käyttäjää ja hänen kokemuksiaan. Käyttäjien rooliin voidaan joko asettua, heidän toimintaa havainnoida tai heidät voidaan ottaa mukaan suunnittelutiimiin. Näin avataan uusia näkökulmia ja kehitysmahdollisuuksia palveluille. Yhteisuunnittelu vahdittuu kun keskitytään käyttäjän parempaan palveluun ja unohdetaan hetkeksi oma jokapäiväinen rooli työyhteisössä. Konkretisoinnin menetelmät jättävät muistijäljen prosessin vaiheista sekä helpottavat ideoiden esittämistä ja omaksumista.

Oletko sinä kokeillut palvelumuotoilua? Me olemme saaneet lähestymistavasta inspiraatiota Inno-Vointi johtamismallin rakentamiseen julkiselle sektorille. Minkälaisia kokemuksia sinulla on palvelumuotoilusta?