KUMOUS -hanke punoi digiarkea Espoon Dipolissa 27.5.

KUMOUS -hankkeen avausseminaari Digiarkea punomassa järjestettiin Espoon Dipolissa 27.5.2015.

Seminaarin alussa improvisaatioryhmä Kolina viritti seminaarivieraat digitalisaation teemaan esittämällä näytelmän digitalisaation uhkista ja mahdollisuuksista yleisön antamien lausahdusten perusteella.

Avausseminaarin paneelissa huippuasiantuntijat käsittelivät digitalisaation haasteita palvelutalouden kannalta, digipalvelujen käyttäjien arjen näkökulmaa sekä vaikutuksia työhön. Lopuksi avattiin hankkeen kokeiluista oppimisen ideaa sekä esiteltiin hankkeen osallistujakumppanit.
Kumous videolta voit katsoa tiivistetyn koosteen hankkeen ja avausseminaarin teemoista

Sari Käpykangas ja Jari Porras

Sari Käpykangas ja Jari Porras

Reijo Paajanen, Helinä Melkas ja Sanna Mäkinen

Reijo Paajanen, Helinä Melkas ja Sanna Mäkinen

Palvelujen tuotteistamisen käsikirja – nyt saatavana kirjana

Aalto-yliopiston IRIS-tutkimusryhmä ja Tampereen teknillisen yliopiston CROPS tutkimusryhmä julkaisivat Palvelujen tuotteistamisen käsikirjan viime syksynä verkkosivustona osoitteessa palveluntuotteistaminen.fi. Nyt kirjoittajat muokkasivat sivuston sisällön kirjaksi. Kirjan voi ladata Aalto-yliopiston tietokannasta osoitteesta tämän linkin kautta.

Painettua kirjaa myy Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitoksen kirjasto.

Palvelujen tuotteistamisen käsikirja – Osallistavia menetelmiä palvelujen tuotteistamiseen

Aalto-yliopiston julkaisusarja TIEDE + TEKNOLOGIA, 5/2015

Palvelujen tuotteistaminen on ihmisten ajattelutapojen ja toiminnan muuttamista, siksi onnistunut tuotteistaminen pohjaa vahvasti yhteisen ymmärryksen muodostumiseen.

Palvelujen tuotteistamisen käsikirjaan on koottu parhaat reseptit osallistavaan tuotteistamiseen. Käsikirjassa kuvataan osallistavan tuotteistamisen malli sekä annetaan vinkkejä osallistujien valintaan ja osallistumisen tavan suunniteluun. Käsikirjassa esitellään 17 menetelmää ja 10 esimerkkiä työpajoista, joiden avulla luot palvelusta elävän ja toimivan niin palvelun tuottajille kuin asiakkaillekin.

Osallistava tuotteistaminen sitouttaa ja motivoi, muuttaa toimintatapoja ja ajatusmalleja sekä mahdollistaa innovointia. Kokeile osallistavia menetelmiä ja varaudu siihen, ettei palvelusi näytä enää sen jälkeen samalta!

Avainsanat: palvelut, tuotteistaminen, osallistaminen, ryhmätyömenetelmät, työpajamenetelmät, yhteistyö, vuorovaikutus

PT-kansi

Johtamiseen tarvitaan huolenpidon käsite

Mistä pohjimmiltaan on kyse, kun turvallisuuskriittistä, vaativaa tehtävää hoitava työntekijä piilottelee mielen ongelmiaan työyhteisöltä?

Entä mistä kertoo se, että tulipalotilanteessa vain front line eli käytännön asiakastyössä toimivat palvelutyöntekijät jäävät ohjaamaan asiakkaita turvaan?

Molemmat esimerkit ovat totta. Ensimmäisessä tapauksessa liikelentokonetta kuljettanut lentoperämies itse ja lähes 150 matkustajaa kuolivat.

Jälkimmäisessä esimerkissä maahanmuuttajien vastaanottokeskuksessa siivoojina ja ruokapalvelutyöntekijöinä toimineet työntekijät hoitivat kriisitilanteen neuvokkaasti.

Työpaikoilla on laatujärjestelmiä, johtamisjärjestelmiä, turvallisuusohjeistoja, työterveyspalveluja ja hoitoonohjausprosesseja – listaa voisi jatkaa loputtomiin. ”Lue sieltä intrasta”, kuuluu neuvo.

Kaavioista ei ole pelastajaksi, jos työpaikat kärsivät huolenpidon vajeesta.

Jonkun täytyy välittää, mutta vastuunottajan ei tarvitse olla esimies tai johtaja. Ratkaisevaa on, että joku paikalla olija lukee tilanteen, ottaa vastuun ja TOIMII käytännössä – tarvittaessa vastoin virallisia ohjeita, jos se estää katastrofin. Vain käytännön teot lopulta merkitsevät ja tuovat esiin todelliset vastuunkantajat ja huolenpitäjät.

Ensimmäisessä tapauksessa tuskin koskaan selviää, oliko mielensä haavoja piilottelevan lentäjän kollegoista jollakulla jo ollut aavistus uhasta ja aikomus toimia. Ala on kilpailuhenkinen pärjääjien maailma, jossa karsinta halutuimpiin rooleihin on kova.

Jälkimmäisestä esimerkistä tutkimuksen tuloksena tiedetään, että uhkatilanteen neuvokkaasti johtaneiden palvelutyöntekijöiden välillä oli empatiaa, myötätuntoa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Näiden toisistaan ja asiakkaistaan huolta pitäneiden työntekijöiden työmarkkina-asema luokitellaan alhaiseksi. He ovat pienipalkkaisia naisia, jotka jakavat keskenään kaikkein raskaimmat työt mahdollisimman tasapuolisesti.

Valta voi turmella, vahva ei koe myötätuntoa. Valta-aseman yhteyttä asenteisiimme ja käyttäytymiseemme on tutkittu kymmenissä eri kokeissa tuhansilla ihmisillä. Tulokset ovat yhdenmukaisia: myötätunto näyttää karisevan vaurauden ja korkean aseman myötä. Alempaan sosiaaliluokkaan kuuluva reagoi empaattisemmin toisen ihmisen kärsimykseen kuin ylempään kuuluva. Tämä näkyi fysiologisestikin.

Erilainen yhteiskunnallinen asema ikään kuin virittää meidät eri taajuuksille. Hyväosaiset tunnistavat huonommin toisten ihmisten tunteita ja stressiä kuin huono-osaiset. Varallisuus tuo turvallisuutta, vapautta ja valtaa ja lisää itsenäisyyttä. Varaton on paljon riippuvaisempi toisista ihmisistä.

Huolenpito on työyhteisön ilmainen voimavara. Empatia ja auttavaisuus sisältävät myös toiveen vastavuoroisuudesta: jos joudun itse pulaan, toivon, että minuakin autetaan. Yhteisö on ilmainen voimavara. ”Hoivaa ja ystävysty” -strategia on varattomille hyvä konsti selviytyä.

Työpaikoilla emme puhu huolenpidon käsitteillä. Johtamisessa on käytössä hallinnon ja talouden kieli. Miksi hyljeksimme huolenpidon tekoja, vaikka vastavuoroinen huolenpito tekee meistä hyviä ihmisiä ja työkavereita?

Blogi on julkaistu alunperin TTT-lehden uutiskirjeessä 5/2015 http://www.tttlehti.fi/johtaminen-voisi-olla-huolenpitoa/

Lue lisää aiheesta tutkimusartikkeleista:

Leadership with care

Class and compassion

Innovaatiotutkija Mervi Hasu työskentelee vanhempana tutkijana Työterveyslaitoksessa. Hän toimii tutkimuskonsortion johtajana KUMOUS-projektissa, joka tarkastelee palvelutalouden vallankumousta ja ihmistä digitalisaation keskiössä. Hanke jatkaa Inno-Vointi- hankkeen jalanjäljissä kohti uusia haasteita.

IV_loppuseminaari-www-174

Palvelutalouden vallankumous alkaa – Oletko valmis?

Työntekijöiden osallistuminen innovaatioon on tulossa Inno-Vointi-hankkeen jälkeen uudenlaiseen keskusteluun.

Palvelutalouden vallankumous -tutkimushankkeessa järjestetään avausseminaari 27.5 klo 13-16 Espoon Dipolissa.
Seminaarissa kohtaavat ihmisten arki sekä digitalisaation luomat uudet mahdollisuudet.
Seminaarissa Digiarkea punomassa ovat mm.
Toimitusjohtaja Reijo Paajanen, DIGILE Oy
Johtaja Päivi Topo, Ikäinstituutti

Kumous -hanke on TEKESin rahoittama merkittävä monitieteinen avaus digitaalisen murroksen tutkimiseen (2015-2018). Konsortiossa yhdistävät osaamistaan Työterveyslaitos, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT sekä Helsingin Yliopisto.

Varmista ajoissa paikkasi maksuttomaan seminaariin!
Ilmoittautuminen 20.5 saakka Työterveyslaitoksen tapahtumakalenterin kautta.

http://www.ttl.fi/fi/tyoterveyslaitos/tapahtumakalenteri/sivut/default.aspx
-> Hae tapahtumakalenterista esimerkiksi hakusanalla ”Digiarkea

Digiarkea punomassa_ohjelma

 

 

 

KUMOUS-blogi julkaistu Työelämä2020 sivulla

Työelämän kehittäjät- blogissa julkaistiin 23.2.2015 Mervi Hasun kirjoitus KUMOUS- hankkeen aihepiiristä. Työelämän kehittäjät- blogi on osa Työelämä2020-ohjelmaa.

Blogin otsikko on ”Töissä digipalvelujen paratiisissa”. Lue koko kirjoitus:

Ote blogista:

* * *

Haluaisitko elää palvelujen paratiisissa?

Päivä palvelujen paratiisissa

Äiti lähtee lastensa kanssa päiväksi puistoon. Käsilaukut ja lompakot voi unohtaa, mukaan tarvitaan vain mobiililaite. Matka taittuu vaivattomasti taksipalvelu Uberin kyydillä. Touhutessa nälkä yllättää, ja äiti tilaa puistoon ravitsevat luomuateriat Spoonrocket-sovelluksella. Ruuat tulevat perille lähes saman tien.

Kun on aika rauhoittua, äiti tilaa PostMatesin kuriirilta puistoon piirustustarvikkeet. Aurinko paahtaa, joten hän tarkastaa aika ajoin oman ja lastensa uv-altistuksen ranteisiin puetuista Sunfriend-sensoreista.

Kotiasiat! Äiti klikkailee eri sovelluksista kotiin apuja: Homejoy-palvelusta siivoojan, Washionista pyykkien hakijan ja Taskrabbitista sukuvalokuvien digitalisoijan. Kotona isä ottaa avustajat vastaan, kun muu perhe on vasta palaamassa takaisin kotiin Uber-taksilla.

Tällainen arki on totta – Piilaaksossa.

KUMOUS käynnistyi – uusi hanke nojaa luottamusverkostoon

Tutkimuksen polut haarautuvat moniin eri suuntiin. Inno-Vointi- hankkeesta (2010-2013) yksi polku johti uuteen Tekes-rahoitteiseen tutkimus- ja kehitysprojektiin.

On kyse luottamuksesta, kun osa edellisen hankkeen toimijoista juoksee yhdessä kokoon uuden hankkeen. Se osoittaa, että tutkijat ja käytännön ammattilaiset haluavat jatkaa yhdessä hyvin alkanutta tuloksellista yhteistyötä. Luottamusta osoittaa myös se, että uskalletaan nostaa riskitasoa ja kurkottaa uusiin haasteisiin. Halutaan kumppanoitua uusien toimijoiden kanssa, yhdistyä toisiin polkuihin, ja synnyttää uutta osaamista.

Tekesin edustaja onnitteli konsortiota: ”Vain harvat onnistuivat”

Palvelutalouden vallankumous – Ihminen digitalisaation keskiössä eli KUMOUS käynnistettiin johtoryhmän kokouksessa 5.2.2015. Päärahoittaja Tekesin edustaja, hankevastaava Mervi Pulkkanen onnitteli tutkimuslaitoksia kovasta urakasta konsortion kokoamisessa. Hän muistutti, että ”vain harvat onnistuivat Tekesin syksyn rahoituskierroksella”. Pulkkanen totesi, että Tekesillä on paljon odotuksia KUMOUS-hankkeelle. ”Tekesin kannalta hankkeessa on kaksi tärkeää sanaa: digitalisaatio ja ihminen”, totesi Pulkkanen.

Konsortiossa voimaa yrityksistä, julkisorganisaatioista ja kolmannelta sektorilta

Hankkeessa on kumppaneina ja rahoittajina mukana Inno-Voinnista tuttuja tahoja: HUS-Servis, Vantaan kaupunki ja Hämeenlinnan kaupunki. Tämä on positiivinen asia ja osoitus siitä, että tutkijoihin luotetaan. Erityisen ilahduttavaa on, että mukana on paljon uusia yhteistyökumppaneita: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, CGI Oy, ManpowerGroup Oy, Väestöliiton kotisisar Oy, Edupoli, Lahden vanhusten asuntosäätiö ja Lappeenrannan palvelukeskussäätiö. Upea verkosto yrityksiä, julkisia organisaatioita ja kolmannen sektorin organisaatioita!

Johtoryhmään osallistuu lisäksi EK:n, AKAVAn, STTK:n, Kuntaliiton, KT Kuntatyönantajien, Turun ammattikorkeakoulun sekä Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteen asiantuntijat.

Tutkijaryhmässä ainutlaatuinen osaamisyhdistelmä

Tutkimuslaitosten yhteistyöverkostossa on sekä ”vanhaa” että ”uutta” kumppanuutta. Työterveyslaitos (TTL) koordinoi myös uutta hanketta, ja mukana on jo Inno-Vointi- hankkeesta tuttu VTT. Uutta osaamista ja energiaa yhteistyöhön tuovat Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT tutkijat sekä Helsingin yliopiston HY tutkijat. Koossa on monitieteinen, kokenut ja innostunut tutkijaryhmä!

Jory1KUVA_2015_tiimi

Kuvassa KUMOUS-tutkijat ja johtoryhmän puheenjohtaja 5.2.2015. Takarivissä vasemmalta: tutkija Katri Kallio (VTT), tohtoriopiskelija Anne Nordlund (HY), tutkija Sari Käpykangas (TTL), tutkija Martti Mäkimattila (LUT). Edessä vasemmalta: erikoistutkija Kirsi Hyytinen (VTT), yliopistonlehtori Pirjo Korvela (HY), vanhempi tutkija Mervi Hasu (TTL), Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth, erikoistutkija Satu Pekkarinen (LUT), erikoistutkija Eveliina Saari (TTL) ja professori Helinä Melkas (LUT). Kuvasta puuttuu tutkijaryhmään kuuluvat tutkimusprofessori Marja Toivonen (VTT) ja professori Jari Porras (LUT).

Lyhyesti KUMOUS-hankkeesta

Suomen asema maailmantalouden arvonluonnissa on murroksessa. Kansantaloutemme ei kasva: mikä neuvoksi? KUMOUS-hanke esittää palvelutalouden vallankumousta ratkaisuksi ongelmaan. Pelkkä investoiminen tieto- ja viestintäteknologiaan ei ratkaise laaja-alaisia ongelmia: tarvitaan aito ihmiskeskeinen palvelutalouden läpimurto palveluinnovaatioiden ja palveluintegraatioiden avulla.

Innovatiivisten palveluyhdistelmien syntyminen edellyttää vahvaa tutkimuksellista tukea. KUMOUS etsii kehityssuuntaa, joka kumpuaa ihmisten arjesta ja jossa teknologiaratkaisut tukevat arkea. Ydinkysymys on luoda yrityksille ja julkisille organisaatioille paremmat menestymisen edellytykset yhdistämällä ihmiset, tietotekniikka ja vaikuttavat toimintatavat. Tutkimuksen tavoitteena on kiihdyttää tavoiteltua yhdistämistä; siirtymistä ‘palvelujen viidakosta palvelujen puutarhaan’.

Uutuusarvona on yhdistää 1) palvelujen ja palveluinnovaatioiden tutkimus, 2) ihmisten ”palveluarjen” tutkimus, 3) oppimisinterventiot ja arviointi sekä 4) digitalisaation uudet mahdollisuudet (kaikennetti) uudella tavalla. Visiona on digitalisaation vahvistama palveluosaaminen yhteiskunnan läpäisevänä infrastruktuurina. Palvelujen ja digitalisaation hyötyjen (arvon) innovointi kuuluu kaikille; molemmat ovat kaikkien arkea. Digitalisaation keskiössä on ihmisten arki ja sen monimuotoisuus.

Kolmivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on 1,2 miljoonaa euroa. Hankkeen avausseminaari pidetään toukokuussa 2015.

http://www.ttl.fi/fi/uutiset/Sivut/Tekesilta_rahoitusta_innovatiivisten_palveluyhdistelmien_tutkimukseen.aspx

 

 

 

 

Käsikirja palvelujen tuotteistamiseen – uusi verkkosivusto julkaistaan 21.10.2014

leaps_loppusemma_banner

Miten kudot monista näkemyksistä saumattoman palvelun? Miten luot elävyyttä tuotteistettuun palveluun? Miten osallistava tuotteistaminen toteutetaan käytännössä? Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston tutkijoiden tuottama palvelujen tuotteistamisen käsikirja esittelee asiakaslähtöisen ja osallistavan palvelujen tuotteistamisen käytännöllisestä näkökulmasta.

Palvelujen tuotteistamisen käsikirja keskittyy asiakaslähtöiseen ja osallistavaan palvelujen tuotteistamiseen. Sivusto täydentää jo olemassa olevia tuotteistamisen malleja kiinnittämällä huomiota ensisijaisesti siihen, miten palveluun osallistuvien toimijoiden kesken luodaan yhteinen ymmärrys palvelusta tuotteistamisen avulla.

Sivusto koostuu neljästä kokonaisuudesta:

  1. Tuotteistamisen kuvaus: Mitä on tuotteistaminen?
  2. Tuotteistamisen toteutus: Mikä on tuotteistamisen prosessi?
  3. Menetelmiä osallistavaan tuotteistamiseen: Miten osallistat henkilöstöä ja asiakkaita tuotteistamiseen?
  4. Esimerkkejä osallistavien menetelmien käytöstä LEAPS-projektiin osallistuneissa yrityksissä.

Palvelujen tuotteistamisen käsikirja julkaistaan 21.10.2014 osoitteessa http://palveluntuotteistaminen.fi/.

Sivusto perustuu kolmivuotiseen LEAPS (Leadership in the Productisation of Services 2012-4) -tutkimusprojektin tuloksiin ja siinä kokeiltuihin osallistaviin tuotteistamisen menetelmiin. Projekti toteutettiin yhdessä Aalto-yliopiston IRIS-tutkimusryhmän, Tampereen teknillisen yliopiston Teollisuustalouden laitoksen ja neljän yrityksen kanssa. Tutkimuksessa tarkasteltiin palvelujen tuotteistamisen nykytilaa, kehitettiin ja kokeiltiin osallistavia ja asiakaslähtöisiä palvelujen tuotteistamisen menetelmiä ja arvioitiin niiden toimivuutta. Projektin päärahoittajana toimi Tekes.

 

Lisätietoja

Projektipäällikkö Katriina Järvi, katriina.jarvi(at)aalto.fi, +358 50 919 5481

Professori Miia Martinsuo, miia.martinsuo(at)tut.fi, +358 40 849 0895

Lisätietoja projektista http://iris.aalto.fi/en/research/current_projects/leaps/

Palvelujen tuotteistamisen käsikirja http://palveluntuotteistaminen.fi/ (julkaistaan 21.10.2014).

Saumatonta tuotteistamista – elävää palvelua -seminaari

Aika: Tiistaina 21.10.2014 klo 12-16 
Paikka: Aalto-yliopisto, Otaniementie 17, TUAS-talo

Lataa seminaariesite | Ilmoittaudu nyt

Onko palvelusi jämähtänyt väärään asentoon tuotteistamisen seurauksena?

leaps_loppusemma_banner

Seminaari tarjoaa pääoivalluksia ja esimerkkejä LEAPS (Leadership in the Productisation of Services) -tutkimusprojektista. Iltapäivän aikana pohditaan muun muassa seuraavia kysymyksiä:

  • Miten kudot monista näkemyksistä saumattoman palvelun?
  • Miten luot elävyyttä tuotteistettuun palveluun?
  • Miten osallistava tuotteistaminen toteutetaan käytännössä?

Seminaari on suunnattu erityisesti yritysten johto- ja kehittämistehtävissä toimiville henkilöille, tutkijoille, konsulteille ja muille palvelujen kehittämisestä ja innovaatiotoiminnasta kiinnostuneille. Tilaisuus on maksuton. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto.

Seminaarin puhujat

Professori Anders Gustafsson, Service Research Center (CTF), Karlstad University. Anders Gustafsson on kansainvälisesti arvostettu  palvelututkimuksen pohjoismainen tähti: hän on julkaissut yli 150 tieteellistä artikkelia ja yhdeksän kirjaa ja tekee läheistä yhteistyötä yritysten kanssa. Hän on työskennellyt muun muassa Ikean, Löfbergsin, Volvon ja TeliaSoneran kanssa.

Miia Martinsuo_TBProfessori Miia Martinsuo on Tampereen teknillisen yliopiston Teollisuustalouden laitoksen johtaja ja projekti- ja palveluliiketoiminnan opetukseen ja tutkimukseen liittyvän CROPS (Center for Research on Operations, Projects and Services)-yksikön johtaja. Martinsuolla on 20 vuoden kokemus yritysten ja niiden toiminnan kehittämisestä, tutkimuksesta, opettamisesta ja ohjauksesta. Hänen tutkimuksensa keskittyy moniprojektiorganisaatioiden johtamiseen, asiantuntijatyön organisointiin, teollisen palveluliiketoiminnan innovaatioihin ja toimitusketjuihin sekä tuote- ja palvelukehitysprojektien päätöksentekoon. Hän on kirjoittanut yli sata artikkelia, kirjanlukua ja kirjaa ja toimii aktiivisesti täydennyskouluttajana.

QPR Miika NurminenMBA Miika Nurminen toimii liiketoimintajohtajana QPR Softwaressa, vastaten palvelutarjoomasta, markkinoinnista ja myynnintuesta. Hän on työskennellyt QPR:ssä vuodessa 1999 useissa eri toimenkuvissa ja rooleissa vastaten koko ohjelmistotuotanto- ja asiantuntijaliiketoiminnasta. Lisäksi hän on toiminut vastuukonsulttina useissa kansallisissa ja kansainvälisissä asiakasprojekteissa, joissa globaalisti operoivien organisaatioiden operatiivista toimintaa on kehitetty prosessien, kokonaisarkkitehtuurin ja suorituskyvyn mittaamisen avulla sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

eMBa Tiina Metsävuori toimii apulaisjohtajana LähiTapiolassa vastuualueenaan henkiyhtiön liiketoiminnan kehittäminen.

Jarno PoskelaTkT, Senior Partner Jarno Poskela toimii innovaatiotoiminnan konsulttina ja hallituksen jäsenenä Innotiimi Oy:ssä. Hänen viimeaikaiset konsultointi- ja valmennustoimeksiannot ovat keskittyneet mm. palvelu- ja tuoteinnovaatioiden, innovaatiostrategian, ennakointityön, innovaatiojohtamisen, innovaatioprosessin, innovaatiokulttuurin ja innovaatiokyvykkyyden kehittämiseen. Hän on myös kirjoittanut ko. aiheista lukuisia artikkeleja ja kirjoja. Hänen väitöskirjansa käsitteli innovaatiotoiminnan strategista ohjaamista ja innovaatioprosessin alkupään kehittämistä.

Lisätietoa LEAPS-projektista

ITU! -kirjaa hyödynnetään TOIMI -hankkeessa

Tänä keväänä moni työntekijä on pähkäillyt tehtäviä pienestä työkirjasta nimeltä ITU! Kirjasessa kehotetaan miettimään muun muassa, mitä uudistuksilla halutaan saada aikaan: ”Pysähdy hetkeksi oman työsi ääreen ja mieti, mikä on tekeillä olevan tehtävän tarkoitus”. Hhm… tosiaan, eipä ole tullut ajateltua tältä kannalta… moni on ehkä huokaissut.

Työsuojelurahaston rahoittamassa ja Työterveyslaitoksen toteuttamassa TOIMI -hankkeessa tutkitaan kahden työntekijälähtöisen kehittämismenetelmän vaikutuksia työntekijöiden kehittämistoimijuuteen ja työn uudistamiseen. Inno-Vointi –hankkeessa syntynyt ITU! Innovaattorin työkirja on toinen hankkeessa käytettävistä kehittämismenetelmistä. Toimi -hankkeessa saamme arvokasta tietoa sen käytön vaikutuksista erilaisissa kehittämisvaiheissa olevilta työpaikoilta.

ITU! on siis ”pantu TOIMImaan” keväällä kolmessa organisaatiossa, ja syksyllä kokeilut laajenevat edelleen. Tutkimus selvittää, mitkä ITU! -kirjan teemat ja tehtävät virittävät työntekijöitä ideoimaan uutta.

TOIMI -hanke on edennyt alusta asti erittäin hyvää vauhtia. Laadullista tutkimusaineistoa on kerätty haastattelemalla ja havainnoimalla menetelmien käyttöönottoa osallistujaorganisaatioissa. Haastatteluaineiston tärkein osa ovat työntekijöiden haastattelut, jotka tehdään kahteen kertaan. Monipuolisen kuvan hahmottamiseksi myös esimiehiä, johtoa ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoita on haastateltu. On pidetty tärkeänä, että kaikkien osapuolten näkemykset ja kokemukset tulevat kirjatuksi.

ITU! Innovaattorin työkirjaa voi tilata Työterveyslaitoksen kirjakaupasta.

Toimi -hankkeen tiivistelmän voit lukea täältä.

Inno-Vointi -tulosten pohjalta julkaistu Viesti Päättäjille

Työterveyslaitos tuottaa tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista Viesti Päättäjille -tietolehtisiä, joissa lyhyesti esitellään aiheeseen liittyvä keskeinen tieto ja toimenpidesuositukset. Viesti on suomeksi ja ruotsiksi.

Inno-Vointi- tutkimuksen tulokset ovat keskiössä Työterveyslaitoksen uusimmassa päättäjäviestissä!

Tämä viesti on suunnattu siis erityisesti julkisen sektorin päättäjille; johtajille, esimiehille, luottamushenkilöille ja asiantuntijoille, jotka valmistelevat päätösesityksiä. Viestiä voi käyttää tausta-aineistona strategian pohtimisessa, palvelujen kehittämisessä ja osaamisen kehittämistoimien suunnittelussa.

VP 5/2014 Johtaja: Ota henkilöstö ja käyttäjät kumppaneiksi uudistamaan julkisia palveluja

Jotta julkinen palvelusektori voisi jatkossakin tuottaa laadukkaita ja tasa-arvoisia palveluja, tarvitaan palvelumuutoksia laaja-alaisesti lapsista vanhuksiin sekä kulttuurista terveyteen. Muutoksilla on kiire, koska verorahat vähenevät. Muutosten toteuttamiseksi tarvitaan johtamista, jolla edistetään uusien ideoiden syntymistä ja saadaan sekä henkilöstö että palvelun käyttäjät kehittämään julkisia palveluita.
Johtamiseen tarvitaan innovaatioita ja kumppanuutta edistävä toimintatapa. Kehittämistoiminnalla on myös oltava jatkuvuutta ja vaikutusta, jotta henkilöstö kokee siihen osallistumisen mielekkääksi ja motivoivaksi. Aktiivinen esimies, joka itsekin havainnoi asiakaskokemuksia ja tarjoaa kehittämistilaisuuksia, on työntekijöille oivallinen malli ja innovointivireen tartuttaja.

Lue koko viesti toimenpidesuosituksineen täältä:

http://www.ttl.fi/fi/tyoterveyslaitos/viesti_paattajille/Documents/VP5_2014_johtamisen%20laatu.pdf