Palvelujen tuotteistamisen käsikirja – nyt saatavana kirjana

Aalto-yliopiston IRIS-tutkimusryhmä ja Tampereen teknillisen yliopiston CROPS tutkimusryhmä julkaisivat Palvelujen tuotteistamisen käsikirjan viime syksynä verkkosivustona osoitteessa palveluntuotteistaminen.fi. Nyt kirjoittajat muokkasivat sivuston sisällön kirjaksi. Kirjan voi ladata Aalto-yliopiston tietokannasta osoitteesta tämän linkin kautta.

Painettua kirjaa myy Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitoksen kirjasto.

Palvelujen tuotteistamisen käsikirja – Osallistavia menetelmiä palvelujen tuotteistamiseen

Aalto-yliopiston julkaisusarja TIEDE + TEKNOLOGIA, 5/2015

Palvelujen tuotteistaminen on ihmisten ajattelutapojen ja toiminnan muuttamista, siksi onnistunut tuotteistaminen pohjaa vahvasti yhteisen ymmärryksen muodostumiseen.

Palvelujen tuotteistamisen käsikirjaan on koottu parhaat reseptit osallistavaan tuotteistamiseen. Käsikirjassa kuvataan osallistavan tuotteistamisen malli sekä annetaan vinkkejä osallistujien valintaan ja osallistumisen tavan suunniteluun. Käsikirjassa esitellään 17 menetelmää ja 10 esimerkkiä työpajoista, joiden avulla luot palvelusta elävän ja toimivan niin palvelun tuottajille kuin asiakkaillekin.

Osallistava tuotteistaminen sitouttaa ja motivoi, muuttaa toimintatapoja ja ajatusmalleja sekä mahdollistaa innovointia. Kokeile osallistavia menetelmiä ja varaudu siihen, ettei palvelusi näytä enää sen jälkeen samalta!

Avainsanat: palvelut, tuotteistaminen, osallistaminen, ryhmätyömenetelmät, työpajamenetelmät, yhteistyö, vuorovaikutus

PT-kansi

Johtamiseen tarvitaan huolenpidon käsite

Mistä pohjimmiltaan on kyse, kun turvallisuuskriittistä, vaativaa tehtävää hoitava työntekijä piilottelee mielen ongelmiaan työyhteisöltä?

Entä mistä kertoo se, että tulipalotilanteessa vain front line eli käytännön asiakastyössä toimivat palvelutyöntekijät jäävät ohjaamaan asiakkaita turvaan?

Molemmat esimerkit ovat totta. Ensimmäisessä tapauksessa liikelentokonetta kuljettanut lentoperämies itse ja lähes 150 matkustajaa kuolivat.

Jälkimmäisessä esimerkissä maahanmuuttajien vastaanottokeskuksessa siivoojina ja ruokapalvelutyöntekijöinä toimineet työntekijät hoitivat kriisitilanteen neuvokkaasti.

Työpaikoilla on laatujärjestelmiä, johtamisjärjestelmiä, turvallisuusohjeistoja, työterveyspalveluja ja hoitoonohjausprosesseja – listaa voisi jatkaa loputtomiin. ”Lue sieltä intrasta”, kuuluu neuvo.

Kaavioista ei ole pelastajaksi, jos työpaikat kärsivät huolenpidon vajeesta.

Jonkun täytyy välittää, mutta vastuunottajan ei tarvitse olla esimies tai johtaja. Ratkaisevaa on, että joku paikalla olija lukee tilanteen, ottaa vastuun ja TOIMII käytännössä – tarvittaessa vastoin virallisia ohjeita, jos se estää katastrofin. Vain käytännön teot lopulta merkitsevät ja tuovat esiin todelliset vastuunkantajat ja huolenpitäjät.

Ensimmäisessä tapauksessa tuskin koskaan selviää, oliko mielensä haavoja piilottelevan lentäjän kollegoista jollakulla jo ollut aavistus uhasta ja aikomus toimia. Ala on kilpailuhenkinen pärjääjien maailma, jossa karsinta halutuimpiin rooleihin on kova.

Jälkimmäisestä esimerkistä tutkimuksen tuloksena tiedetään, että uhkatilanteen neuvokkaasti johtaneiden palvelutyöntekijöiden välillä oli empatiaa, myötätuntoa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Näiden toisistaan ja asiakkaistaan huolta pitäneiden työntekijöiden työmarkkina-asema luokitellaan alhaiseksi. He ovat pienipalkkaisia naisia, jotka jakavat keskenään kaikkein raskaimmat työt mahdollisimman tasapuolisesti.

Valta voi turmella, vahva ei koe myötätuntoa. Valta-aseman yhteyttä asenteisiimme ja käyttäytymiseemme on tutkittu kymmenissä eri kokeissa tuhansilla ihmisillä. Tulokset ovat yhdenmukaisia: myötätunto näyttää karisevan vaurauden ja korkean aseman myötä. Alempaan sosiaaliluokkaan kuuluva reagoi empaattisemmin toisen ihmisen kärsimykseen kuin ylempään kuuluva. Tämä näkyi fysiologisestikin.

Erilainen yhteiskunnallinen asema ikään kuin virittää meidät eri taajuuksille. Hyväosaiset tunnistavat huonommin toisten ihmisten tunteita ja stressiä kuin huono-osaiset. Varallisuus tuo turvallisuutta, vapautta ja valtaa ja lisää itsenäisyyttä. Varaton on paljon riippuvaisempi toisista ihmisistä.

Huolenpito on työyhteisön ilmainen voimavara. Empatia ja auttavaisuus sisältävät myös toiveen vastavuoroisuudesta: jos joudun itse pulaan, toivon, että minuakin autetaan. Yhteisö on ilmainen voimavara. ”Hoivaa ja ystävysty” -strategia on varattomille hyvä konsti selviytyä.

Työpaikoilla emme puhu huolenpidon käsitteillä. Johtamisessa on käytössä hallinnon ja talouden kieli. Miksi hyljeksimme huolenpidon tekoja, vaikka vastavuoroinen huolenpito tekee meistä hyviä ihmisiä ja työkavereita?

Blogi on julkaistu alunperin TTT-lehden uutiskirjeessä 5/2015 http://www.tttlehti.fi/johtaminen-voisi-olla-huolenpitoa/

Lue lisää aiheesta tutkimusartikkeleista:

Leadership with care

Class and compassion

Innovaatiotutkija Mervi Hasu työskentelee vanhempana tutkijana Työterveyslaitoksessa. Hän toimii tutkimuskonsortion johtajana KUMOUS-projektissa, joka tarkastelee palvelutalouden vallankumousta ja ihmistä digitalisaation keskiössä. Hanke jatkaa Inno-Vointi- hankkeen jalanjäljissä kohti uusia haasteita.

IV_loppuseminaari-www-174

Uusia artikkeleita Inno-Vointi-projektista

Tieteellinen julkaiseminen etenee edelleen, vaikka projekti päättyikin jo aikaa sitten. Nyt olemme julkaisseet kaksi tieteellistä artikkelia. Alla artikkeleiden tiivistelmät ja latauslinkit.

Making bottom-up and top-down processes meet in public innovation

Eveliina Saari, Mikko Lehtonen & Marja Toivonen

Service Industries Journal, volume 35, issue 6, 325-344, DOI:10.1080/02642069.2015.1003369

Abstract

Innovations in an organisation derive from multiple sources. In the public sector, users and the policy sphere provide important but often unconnected impulses for innovation. These impulses are transmitted to the organisation by grassroots employees who interact with users and managers who implement policy requirements. The paper examines the actors and activities that coordinate bottom-up and top-down initiatives and promote their development into innovations. It creates a theoretical framework that combines the views of employee-driven innovation and strategic reflexivity and supplements them with an analysis of coordination in innovation processes. The functioning of this framework is illustrated in the context of children’s day care services. The results highlight the central role of middle managers and provide new knowledge regarding their ‘bridging’ activities in innovation. The adjustment of bottom-up and top-down processes requires the personal involvement of managers, and the creation of communication arenas, networks and mediating tools.

Jos organisaatiollasi on Service Industries Journalin tilaus, saat artikkelin tästä linkistä.

Jos sinulla ei ole tilausta, voit napata ilmaisen kopion tästä linkistä. Ilmaisia kopioita riittää 50 nopeimmalle.

Päivitys: Ilmaiset kopiot menivät kuin kuumille kiville. Tästä linkistä saat paperin Accepted Manuscript -version.

Leadership with care – Constructing responsibility as ‘shared caring’ in a complex public service organisation

Mervi Hasu & Mikko Lehtonen

Scandinavian Journal of Public Administration, Volume 18, Issue 4, 9-24

Abstract

The article investigates the pattern of influence enacted by shop-floor service workers and line managers in a public sector organisation which have been affected by New Public Management changes. Applying the concepts of care (caring) and trust, we expand the concept of the relational influence pattern originating from leadership theory. We supplement our analysis with the sensitive methodology of studying activities in shop-floor work, namely experiences of transitions on the micro-level among a group of employees, managers and clients. The results show that the caring observed in the group is shared among the individuals, it supports their collective responsibility, and exhibits trust relationships that have been created through shared experiences. Qualitative evidence illustrates that shared caring can be a pattern of relational, embodied leadership influence, directed to nurture, improve or help the situation of others in the work community. The pattern had evolved naturally through shared and expected, foreseeable experiences. We suggest the notion of leadership with care to describe this type of relational leadership influence.

Lataa koko artikkeli pdf-muodossa

KUMOUS-blogi julkaistu Työelämä2020 sivulla

Työelämän kehittäjät- blogissa julkaistiin 23.2.2015 Mervi Hasun kirjoitus KUMOUS- hankkeen aihepiiristä. Työelämän kehittäjät- blogi on osa Työelämä2020-ohjelmaa.

Blogin otsikko on ”Töissä digipalvelujen paratiisissa”. Lue koko kirjoitus:

Ote blogista:

* * *

Haluaisitko elää palvelujen paratiisissa?

Päivä palvelujen paratiisissa

Äiti lähtee lastensa kanssa päiväksi puistoon. Käsilaukut ja lompakot voi unohtaa, mukaan tarvitaan vain mobiililaite. Matka taittuu vaivattomasti taksipalvelu Uberin kyydillä. Touhutessa nälkä yllättää, ja äiti tilaa puistoon ravitsevat luomuateriat Spoonrocket-sovelluksella. Ruuat tulevat perille lähes saman tien.

Kun on aika rauhoittua, äiti tilaa PostMatesin kuriirilta puistoon piirustustarvikkeet. Aurinko paahtaa, joten hän tarkastaa aika ajoin oman ja lastensa uv-altistuksen ranteisiin puetuista Sunfriend-sensoreista.

Kotiasiat! Äiti klikkailee eri sovelluksista kotiin apuja: Homejoy-palvelusta siivoojan, Washionista pyykkien hakijan ja Taskrabbitista sukuvalokuvien digitalisoijan. Kotona isä ottaa avustajat vastaan, kun muu perhe on vasta palaamassa takaisin kotiin Uber-taksilla.

Tällainen arki on totta – Piilaaksossa.

KUMOUS käynnistyi – uusi hanke nojaa luottamusverkostoon

Tutkimuksen polut haarautuvat moniin eri suuntiin. Inno-Vointi- hankkeesta (2010-2013) yksi polku johti uuteen Tekes-rahoitteiseen tutkimus- ja kehitysprojektiin.

On kyse luottamuksesta, kun osa edellisen hankkeen toimijoista juoksee yhdessä kokoon uuden hankkeen. Se osoittaa, että tutkijat ja käytännön ammattilaiset haluavat jatkaa yhdessä hyvin alkanutta tuloksellista yhteistyötä. Luottamusta osoittaa myös se, että uskalletaan nostaa riskitasoa ja kurkottaa uusiin haasteisiin. Halutaan kumppanoitua uusien toimijoiden kanssa, yhdistyä toisiin polkuihin, ja synnyttää uutta osaamista.

Tekesin edustaja onnitteli konsortiota: ”Vain harvat onnistuivat”

Palvelutalouden vallankumous – Ihminen digitalisaation keskiössä eli KUMOUS käynnistettiin johtoryhmän kokouksessa 5.2.2015. Päärahoittaja Tekesin edustaja, hankevastaava Mervi Pulkkanen onnitteli tutkimuslaitoksia kovasta urakasta konsortion kokoamisessa. Hän muistutti, että ”vain harvat onnistuivat Tekesin syksyn rahoituskierroksella”. Pulkkanen totesi, että Tekesillä on paljon odotuksia KUMOUS-hankkeelle. ”Tekesin kannalta hankkeessa on kaksi tärkeää sanaa: digitalisaatio ja ihminen”, totesi Pulkkanen.

Konsortiossa voimaa yrityksistä, julkisorganisaatioista ja kolmannelta sektorilta

Hankkeessa on kumppaneina ja rahoittajina mukana Inno-Voinnista tuttuja tahoja: HUS-Servis, Vantaan kaupunki ja Hämeenlinnan kaupunki. Tämä on positiivinen asia ja osoitus siitä, että tutkijoihin luotetaan. Erityisen ilahduttavaa on, että mukana on paljon uusia yhteistyökumppaneita: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, CGI Oy, ManpowerGroup Oy, Väestöliiton kotisisar Oy, Edupoli, Lahden vanhusten asuntosäätiö ja Lappeenrannan palvelukeskussäätiö. Upea verkosto yrityksiä, julkisia organisaatioita ja kolmannen sektorin organisaatioita!

Johtoryhmään osallistuu lisäksi EK:n, AKAVAn, STTK:n, Kuntaliiton, KT Kuntatyönantajien, Turun ammattikorkeakoulun sekä Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteen asiantuntijat.

Tutkijaryhmässä ainutlaatuinen osaamisyhdistelmä

Tutkimuslaitosten yhteistyöverkostossa on sekä ”vanhaa” että ”uutta” kumppanuutta. Työterveyslaitos (TTL) koordinoi myös uutta hanketta, ja mukana on jo Inno-Vointi- hankkeesta tuttu VTT. Uutta osaamista ja energiaa yhteistyöhön tuovat Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT tutkijat sekä Helsingin yliopiston HY tutkijat. Koossa on monitieteinen, kokenut ja innostunut tutkijaryhmä!

Jory1KUVA_2015_tiimi

Kuvassa KUMOUS-tutkijat ja johtoryhmän puheenjohtaja 5.2.2015. Takarivissä vasemmalta: tutkija Katri Kallio (VTT), tohtoriopiskelija Anne Nordlund (HY), tutkija Sari Käpykangas (TTL), tutkija Martti Mäkimattila (LUT). Edessä vasemmalta: erikoistutkija Kirsi Hyytinen (VTT), yliopistonlehtori Pirjo Korvela (HY), vanhempi tutkija Mervi Hasu (TTL), Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth, erikoistutkija Satu Pekkarinen (LUT), erikoistutkija Eveliina Saari (TTL) ja professori Helinä Melkas (LUT). Kuvasta puuttuu tutkijaryhmään kuuluvat tutkimusprofessori Marja Toivonen (VTT) ja professori Jari Porras (LUT).

Lyhyesti KUMOUS-hankkeesta

Suomen asema maailmantalouden arvonluonnissa on murroksessa. Kansantaloutemme ei kasva: mikä neuvoksi? KUMOUS-hanke esittää palvelutalouden vallankumousta ratkaisuksi ongelmaan. Pelkkä investoiminen tieto- ja viestintäteknologiaan ei ratkaise laaja-alaisia ongelmia: tarvitaan aito ihmiskeskeinen palvelutalouden läpimurto palveluinnovaatioiden ja palveluintegraatioiden avulla.

Innovatiivisten palveluyhdistelmien syntyminen edellyttää vahvaa tutkimuksellista tukea. KUMOUS etsii kehityssuuntaa, joka kumpuaa ihmisten arjesta ja jossa teknologiaratkaisut tukevat arkea. Ydinkysymys on luoda yrityksille ja julkisille organisaatioille paremmat menestymisen edellytykset yhdistämällä ihmiset, tietotekniikka ja vaikuttavat toimintatavat. Tutkimuksen tavoitteena on kiihdyttää tavoiteltua yhdistämistä; siirtymistä ‘palvelujen viidakosta palvelujen puutarhaan’.

Uutuusarvona on yhdistää 1) palvelujen ja palveluinnovaatioiden tutkimus, 2) ihmisten ”palveluarjen” tutkimus, 3) oppimisinterventiot ja arviointi sekä 4) digitalisaation uudet mahdollisuudet (kaikennetti) uudella tavalla. Visiona on digitalisaation vahvistama palveluosaaminen yhteiskunnan läpäisevänä infrastruktuurina. Palvelujen ja digitalisaation hyötyjen (arvon) innovointi kuuluu kaikille; molemmat ovat kaikkien arkea. Digitalisaation keskiössä on ihmisten arki ja sen monimuotoisuus.

Kolmivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on 1,2 miljoonaa euroa. Hankkeen avausseminaari pidetään toukokuussa 2015.

http://www.ttl.fi/fi/uutiset/Sivut/Tekesilta_rahoitusta_innovatiivisten_palveluyhdistelmien_tutkimukseen.aspx

 

 

 

 

Tekesiltä 740 000 euroa innovatiivisten palveluyhdistelmien tutkimukseen

Tekes on myöntänyt yli 740 000 euroa Työterveyslaitoksen koordinoimalle tutkimushankkeelle, jonka kohteena ovat innovatiiviset palveluyhdistelmät ja digitalisaation ihmiskeskeinen hyödyntäminen tulevaisuuden palveluissa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 1,2 miljoonaa euroa ja se kestää kolme vuotta.

Tutkimushankkeen nimi on Palvelutalouden vallankumous – Ihminen digitalisaation keskiössä 2015–2017 (KUMOUS). Hankkeessa yhdistetään muun muassa digitaalisten palvelujen ja niiden arkisten käyttökokemusten tutkimus. Tavoitteena on saada teknologiaratkaisut tukemaan ihmisten arkea niin, että yrityksillä ja julkisilla organisaatioilla on paremmat menestymisen edellytykset.

Tutkimuksen hyödyt elinkeinoelämälle ovat monipuoliset, ja hankkeella on laaja yhteiskunnallinen vaikutus. Tutkimustulokset auttavat yrityksiä parantamaan palvelujensa laatua, käytettävyyttä, kustannustehokkuutta, vaikuttavuutta, uudistumista ja kilpailukykyä. Tuotokset edistävät avoimen innovaation ja ketterän innovaatiotoiminnan osaamista.

Tutkimuksen toteuttajakonsortioon kuuluvat Työterveyslaitos, VTT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Helsingin yliopisto. Tutkimusta koordinoi Työterveyslaitos. Hankekonsortion johtaja on erikoistutkija Mervi Hasu.

Lisää aiheesta:

http://www.ttl.fi/fi/uutiset/Sivut/Tekesilta_rahoitusta_innovatiivisten_palveluyhdistelmien_tutkimukseen.aspx

 

Lappeenranta-seminaariin 900 osallistujaa !

Inno-Vointi- johtamismalli esiintyy Lappeenrannassa lähes 900 osallistujalle 15.8. Osallistujat ovat eri puolelta Suomea. Tämä innostaa ja kannustaa Inno-Vointi-hankkeen alkuperäisiä toimijoita! Toivomme seminaarin myötä Inno-Vointi -sivustolle ja sen sisällöille lisää uusia ystäviä.

Syksyn mittaan sivustolle tulee myös muutamia uusia toiminnallisuuksia helpottamaan sen käyttöä.

Pääviestimme Lappeenrannan 900 kuulijalle on tämä:

Fiksulla johtamisella olennaisten asioiden tekemistä julkiselle sektorille

Jotta julkinen palvelusektori voisi jatkossakin tuottaa laadukkaita ja tasa-arvoisia palveluja, tarvitaan palvelumuutoksia laaja-alaisesti lapsista vanhuksiin sekä kulttuurista terveyteen. Muutoksilla on kiire, koska verorahat vähenevät. Muutosten toteuttamiseksi tarvitaan johtamista, jolla edistetään uusien ideoiden syntymistä ja saadaan sekä henkilöstö että palvelun käyttäjät kehittämään julkisia palveluita.

Juustohöylä-leikkauksille ja palvelujen suoraviivaiselle vähentämiselle on vaihtoehto: tehdään olennaisia asioita.

Sanotaan EI voivottelulle ja KYLLÄ toimeen tarttumiselle. Tehdään yhdessä Euroopan fiksuin ja innovatiivisin julkinen sektori tarttumalla oleelliseen. Apuvälineitä on olemassa. 15.8 sessiossa esitellään lääkkeitä.

Inno-Vointi tarjoaa ratkaisun Kunta-alan seminaarissa

Inno-Vointi- tulokset esittäytyvät elokuussa samassa seurassa Pekka Himasen, Kirsti Longan, Saska Saarikosken, Matti Röngän ja muiden näkyvien henkilöiden kanssa. Tämä tapahtuu elokuussa Lappeenrannassa, perinteisessä Kunta-alan kaksipäiväisessä tapahtumassa, jonka teema on tulevaisuuden uskoa valava ”Ratkaisu löytyy aina”.
Kehittäminen on tekoja -osuudessa perjantaina 15.8. Inno-Voinnin tekijä Mervi Hasu Työterveyslaitokselta ja Jarna Savolainen Työturvallisuuskeskuksesta esittelevät omassa setissään potpurin Työelämän kehittämisen työkalupakista. Mervin potpurissa soi Inno-Vointi ja Hyvän Johtamisen Laatukriteerit. Jarna rytmittää sointia Sykettä Työhön & Työkaarimallin teemoilla.
Tarjolla hyvää elämä vai äkkijarrutus talouden ehdoilla? -seminaari kysyy ja rakentaa näköalaa työyhteisön toimista kestävään tulevaisuuteen. Asiantuntijoiden puheenvuorojen, vuoropuhelun sekä hyvien käytäntöjen avulla tarjotaan tavoitteita ja välineitä ratkaisujen löytämiseksi. Seminaariohjelma ilmoittautumisohjeineen on verkossa http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/ajankohtaista/yleiskirjeet/2014/Tiedostot0414/a-yleiskirje1404jp-lappeenranta-liite.pdf
Seminaari on vuorovaikutteinen ja johdattelee etsimään ja löytämään ratkaisuja työyhteisöjen ajankohtaisiin haasteisiin. Se on tarkoitettu päättäjille, henkilöstöjohdolle ja esimiehille, kehittämistyön asiantuntijoille ja yhteistoiminnan kehittäjille sekä henkilöstön edustajille. Osallistujiksi odotetaan satoja työnantajien ja palkansaajajärjestöjen edustajia.
Kunta-alan yhteistoiminta- ja kehittämisseminaari järjestetään Lappeenrannassa 14.–15.8.2014.

Luotatko ruohonjuuren työntekijään vai raportointijärjestelmään?

Televisiossa on näytetty amerikkalaista Pomo piilossa- sarjaa. Ohjelma on sokerikuorrutettu paketti, mutta paljastaa, että pomo ei tunne työn arkea ja työntekijöidensä osaamisen laatua. Työpaikan lattiatasolle menevä, työntekijäksi naamioituva johtaja yllättyy positiivisesti. Kipeä havainto pomolle puolestaan on se, että hän ei yleensä selviä ruohonjuuren työstä.

Johtaja ja esimies katsovat tänä päivänä ruohonjuuren työhön toiminnanohjausjärjestelmän välityksellä. Henkilöstö tekee töitään ja raportoi järjestelmään tarkasti mitä tuli tehtyä, missä ajassa, kuinka monta suoritetta jne. Myös julkisissa palveluissa on yhä enemmän käytössä raportointijärjestelmiä. Kotipalveluhenkilöstö vanhuspalveluissa raportoi mobiililaitteella järjestelmään jokaisen kotikäynnin tiedot. Esimiehen koneelle piirtyvät käyrät ja pylväät suoritteista joka hetki. Mummon kodissa työntekijä ehkä viettää yhä harvempia minuutteja, vaihtaa hänen kanssaan yhä vähemmän kuulumisia, tekee toimet yhä hätäisemmin ja tuntee yhä enemmän huolta mummosta sekä huonoa omaatuntoa työnsä laadusta. Kumpaa sinä mummon omaisena toivot, parempia raportteja vai parempaa hoivaa? Entä mummo?

Inno-Vointi –mallin viidestä ydinajatuksesta toinen on

RUOHONJUURI

Henkilöllä, joka työskentelee lähimpänä julkisen palvelun käyttäjää, on paras käsitys siitä, mikä palvelussa toimii käytännössä ja mikä on olennaista. Työntekijöiden osaaminen, ideat ja käyttäjätuntemus tarvitaan mukaan kehittämiseen.

Lue lisää 21.5 julkaistusta uudistamisen toiminta- ja johtamismallista, joka on tarkoitettu työntekijöille, esimiehille, johtajille ja henkilöstöasiantuntijoille. Malli on laaja verkkosisältö, joka auttaa julkissektorin työpaikkoja ja henkilöstöä uudistamistyössä.

Katso www.innovointi.fi

Väitöstilaisuus asiantuntijaorganisaatioiden innovaatiotoiminnasta

KTM Tiina Tuominen väittelee perjantaina 22.2.2013 klo 12 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa, salissa AS1, Otaniementie 17, Espoo. Väitöskirjassa ”Innovation and Development Activities in Professional Service Firms – a Role Structure Perspective” tarkastellaan innovaatio- ja kehittämistoimintaan liittyviä roolirakenteita asiantuntijayrityksissä.

Siinä missä monissa organisaatioissa innovaatiotoiminta on edelleen keskittynyt erikseen nimetyille toimijoille, kuten kehittämistiimeille ja johdolle, asiantuntijaorganisaatiot nojaavat usein vahvasti asiakasrajapinnassa toimivien työntekijöidensä osaamiseen. Asiantuntijayritysten voidaankin sanoa olevan edelläkävijöitä työntekijälähtöisessä innovoinnissa. Tieto innovaatiotoiminnan organisoitumisesta tämänkaltaisessa työympäristössä on kuitenkin edelleen vähäistä. Väitöskirja syventää nykyistä aihealueeseen liittyvää tietämystä sosiaalista rakennetta ja rooleja käsittelevän teorialinssin avulla. Tutkimus osoittaa roolirakenteiden moninaisuuden yksittäisenkin yrityksen sisällä ja kuvaa niiden autonomista ja joustavaa luonnetta viidessä asiantuntijaorganisaatiossa.

Tervetuloa väitöstilaisuuteen!

Väitostiedote (pdf) löytyy tästä linkistä.

Väitöskirja tulee olemaan elektronisesti saatavilla osoitteessa http://lib.tkk.fi/Diss

Lisätietoja: tiina.tuominenat[at]aalto.fi

Lisätietoja IRIS-ryhmästä ja sen tutkimuksesta: iris.aalto.fi