Palvelutalouden vallankumous alkaa – Oletko valmis?

Työntekijöiden osallistuminen innovaatioon on tulossa Inno-Vointi-hankkeen jälkeen uudenlaiseen keskusteluun.

Palvelutalouden vallankumous -tutkimushankkeessa järjestetään avausseminaari 27.5 klo 13-16 Espoon Dipolissa.
Seminaarissa kohtaavat ihmisten arki sekä digitalisaation luomat uudet mahdollisuudet.
Seminaarissa Digiarkea punomassa ovat mm.
Toimitusjohtaja Reijo Paajanen, DIGILE Oy
Johtaja Päivi Topo, Ikäinstituutti

Kumous -hanke on TEKESin rahoittama merkittävä monitieteinen avaus digitaalisen murroksen tutkimiseen (2015-2018). Konsortiossa yhdistävät osaamistaan Työterveyslaitos, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT sekä Helsingin Yliopisto.

Varmista ajoissa paikkasi maksuttomaan seminaariin!
Ilmoittautuminen 20.5 saakka Työterveyslaitoksen tapahtumakalenterin kautta.

http://www.ttl.fi/fi/tyoterveyslaitos/tapahtumakalenteri/sivut/default.aspx
-> Hae tapahtumakalenterista esimerkiksi hakusanalla ”Digiarkea

Digiarkea punomassa_ohjelma

 

 

 

KUMOUS-blogi julkaistu Työelämä2020 sivulla

Työelämän kehittäjät- blogissa julkaistiin 23.2.2015 Mervi Hasun kirjoitus KUMOUS- hankkeen aihepiiristä. Työelämän kehittäjät- blogi on osa Työelämä2020-ohjelmaa.

Blogin otsikko on ”Töissä digipalvelujen paratiisissa”. Lue koko kirjoitus:

Ote blogista:

* * *

Haluaisitko elää palvelujen paratiisissa?

Päivä palvelujen paratiisissa

Äiti lähtee lastensa kanssa päiväksi puistoon. Käsilaukut ja lompakot voi unohtaa, mukaan tarvitaan vain mobiililaite. Matka taittuu vaivattomasti taksipalvelu Uberin kyydillä. Touhutessa nälkä yllättää, ja äiti tilaa puistoon ravitsevat luomuateriat Spoonrocket-sovelluksella. Ruuat tulevat perille lähes saman tien.

Kun on aika rauhoittua, äiti tilaa PostMatesin kuriirilta puistoon piirustustarvikkeet. Aurinko paahtaa, joten hän tarkastaa aika ajoin oman ja lastensa uv-altistuksen ranteisiin puetuista Sunfriend-sensoreista.

Kotiasiat! Äiti klikkailee eri sovelluksista kotiin apuja: Homejoy-palvelusta siivoojan, Washionista pyykkien hakijan ja Taskrabbitista sukuvalokuvien digitalisoijan. Kotona isä ottaa avustajat vastaan, kun muu perhe on vasta palaamassa takaisin kotiin Uber-taksilla.

Tällainen arki on totta – Piilaaksossa.

KUMOUS käynnistyi – uusi hanke nojaa luottamusverkostoon

Tutkimuksen polut haarautuvat moniin eri suuntiin. Inno-Vointi- hankkeesta (2010-2013) yksi polku johti uuteen Tekes-rahoitteiseen tutkimus- ja kehitysprojektiin.

On kyse luottamuksesta, kun osa edellisen hankkeen toimijoista juoksee yhdessä kokoon uuden hankkeen. Se osoittaa, että tutkijat ja käytännön ammattilaiset haluavat jatkaa yhdessä hyvin alkanutta tuloksellista yhteistyötä. Luottamusta osoittaa myös se, että uskalletaan nostaa riskitasoa ja kurkottaa uusiin haasteisiin. Halutaan kumppanoitua uusien toimijoiden kanssa, yhdistyä toisiin polkuihin, ja synnyttää uutta osaamista.

Tekesin edustaja onnitteli konsortiota: ”Vain harvat onnistuivat”

Palvelutalouden vallankumous – Ihminen digitalisaation keskiössä eli KUMOUS käynnistettiin johtoryhmän kokouksessa 5.2.2015. Päärahoittaja Tekesin edustaja, hankevastaava Mervi Pulkkanen onnitteli tutkimuslaitoksia kovasta urakasta konsortion kokoamisessa. Hän muistutti, että ”vain harvat onnistuivat Tekesin syksyn rahoituskierroksella”. Pulkkanen totesi, että Tekesillä on paljon odotuksia KUMOUS-hankkeelle. ”Tekesin kannalta hankkeessa on kaksi tärkeää sanaa: digitalisaatio ja ihminen”, totesi Pulkkanen.

Konsortiossa voimaa yrityksistä, julkisorganisaatioista ja kolmannelta sektorilta

Hankkeessa on kumppaneina ja rahoittajina mukana Inno-Voinnista tuttuja tahoja: HUS-Servis, Vantaan kaupunki ja Hämeenlinnan kaupunki. Tämä on positiivinen asia ja osoitus siitä, että tutkijoihin luotetaan. Erityisen ilahduttavaa on, että mukana on paljon uusia yhteistyökumppaneita: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, CGI Oy, ManpowerGroup Oy, Väestöliiton kotisisar Oy, Edupoli, Lahden vanhusten asuntosäätiö ja Lappeenrannan palvelukeskussäätiö. Upea verkosto yrityksiä, julkisia organisaatioita ja kolmannen sektorin organisaatioita!

Johtoryhmään osallistuu lisäksi EK:n, AKAVAn, STTK:n, Kuntaliiton, KT Kuntatyönantajien, Turun ammattikorkeakoulun sekä Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteen asiantuntijat.

Tutkijaryhmässä ainutlaatuinen osaamisyhdistelmä

Tutkimuslaitosten yhteistyöverkostossa on sekä ”vanhaa” että ”uutta” kumppanuutta. Työterveyslaitos (TTL) koordinoi myös uutta hanketta, ja mukana on jo Inno-Vointi- hankkeesta tuttu VTT. Uutta osaamista ja energiaa yhteistyöhön tuovat Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT tutkijat sekä Helsingin yliopiston HY tutkijat. Koossa on monitieteinen, kokenut ja innostunut tutkijaryhmä!

Jory1KUVA_2015_tiimi

Kuvassa KUMOUS-tutkijat ja johtoryhmän puheenjohtaja 5.2.2015. Takarivissä vasemmalta: tutkija Katri Kallio (VTT), tohtoriopiskelija Anne Nordlund (HY), tutkija Sari Käpykangas (TTL), tutkija Martti Mäkimattila (LUT). Edessä vasemmalta: erikoistutkija Kirsi Hyytinen (VTT), yliopistonlehtori Pirjo Korvela (HY), vanhempi tutkija Mervi Hasu (TTL), Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth, erikoistutkija Satu Pekkarinen (LUT), erikoistutkija Eveliina Saari (TTL) ja professori Helinä Melkas (LUT). Kuvasta puuttuu tutkijaryhmään kuuluvat tutkimusprofessori Marja Toivonen (VTT) ja professori Jari Porras (LUT).

Lyhyesti KUMOUS-hankkeesta

Suomen asema maailmantalouden arvonluonnissa on murroksessa. Kansantaloutemme ei kasva: mikä neuvoksi? KUMOUS-hanke esittää palvelutalouden vallankumousta ratkaisuksi ongelmaan. Pelkkä investoiminen tieto- ja viestintäteknologiaan ei ratkaise laaja-alaisia ongelmia: tarvitaan aito ihmiskeskeinen palvelutalouden läpimurto palveluinnovaatioiden ja palveluintegraatioiden avulla.

Innovatiivisten palveluyhdistelmien syntyminen edellyttää vahvaa tutkimuksellista tukea. KUMOUS etsii kehityssuuntaa, joka kumpuaa ihmisten arjesta ja jossa teknologiaratkaisut tukevat arkea. Ydinkysymys on luoda yrityksille ja julkisille organisaatioille paremmat menestymisen edellytykset yhdistämällä ihmiset, tietotekniikka ja vaikuttavat toimintatavat. Tutkimuksen tavoitteena on kiihdyttää tavoiteltua yhdistämistä; siirtymistä ‘palvelujen viidakosta palvelujen puutarhaan’.

Uutuusarvona on yhdistää 1) palvelujen ja palveluinnovaatioiden tutkimus, 2) ihmisten ”palveluarjen” tutkimus, 3) oppimisinterventiot ja arviointi sekä 4) digitalisaation uudet mahdollisuudet (kaikennetti) uudella tavalla. Visiona on digitalisaation vahvistama palveluosaaminen yhteiskunnan läpäisevänä infrastruktuurina. Palvelujen ja digitalisaation hyötyjen (arvon) innovointi kuuluu kaikille; molemmat ovat kaikkien arkea. Digitalisaation keskiössä on ihmisten arki ja sen monimuotoisuus.

Kolmivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on 1,2 miljoonaa euroa. Hankkeen avausseminaari pidetään toukokuussa 2015.

http://www.ttl.fi/fi/uutiset/Sivut/Tekesilta_rahoitusta_innovatiivisten_palveluyhdistelmien_tutkimukseen.aspx

 

 

 

 

Tekesiltä 740 000 euroa innovatiivisten palveluyhdistelmien tutkimukseen

Tekes on myöntänyt yli 740 000 euroa Työterveyslaitoksen koordinoimalle tutkimushankkeelle, jonka kohteena ovat innovatiiviset palveluyhdistelmät ja digitalisaation ihmiskeskeinen hyödyntäminen tulevaisuuden palveluissa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 1,2 miljoonaa euroa ja se kestää kolme vuotta.

Tutkimushankkeen nimi on Palvelutalouden vallankumous – Ihminen digitalisaation keskiössä 2015–2017 (KUMOUS). Hankkeessa yhdistetään muun muassa digitaalisten palvelujen ja niiden arkisten käyttökokemusten tutkimus. Tavoitteena on saada teknologiaratkaisut tukemaan ihmisten arkea niin, että yrityksillä ja julkisilla organisaatioilla on paremmat menestymisen edellytykset.

Tutkimuksen hyödyt elinkeinoelämälle ovat monipuoliset, ja hankkeella on laaja yhteiskunnallinen vaikutus. Tutkimustulokset auttavat yrityksiä parantamaan palvelujensa laatua, käytettävyyttä, kustannustehokkuutta, vaikuttavuutta, uudistumista ja kilpailukykyä. Tuotokset edistävät avoimen innovaation ja ketterän innovaatiotoiminnan osaamista.

Tutkimuksen toteuttajakonsortioon kuuluvat Työterveyslaitos, VTT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Helsingin yliopisto. Tutkimusta koordinoi Työterveyslaitos. Hankekonsortion johtaja on erikoistutkija Mervi Hasu.

Lisää aiheesta:

http://www.ttl.fi/fi/uutiset/Sivut/Tekesilta_rahoitusta_innovatiivisten_palveluyhdistelmien_tutkimukseen.aspx

 

Lappeenranta-seminaariin 900 osallistujaa !

Inno-Vointi- johtamismalli esiintyy Lappeenrannassa lähes 900 osallistujalle 15.8. Osallistujat ovat eri puolelta Suomea. Tämä innostaa ja kannustaa Inno-Vointi-hankkeen alkuperäisiä toimijoita! Toivomme seminaarin myötä Inno-Vointi -sivustolle ja sen sisällöille lisää uusia ystäviä.

Syksyn mittaan sivustolle tulee myös muutamia uusia toiminnallisuuksia helpottamaan sen käyttöä.

Pääviestimme Lappeenrannan 900 kuulijalle on tämä:

Fiksulla johtamisella olennaisten asioiden tekemistä julkiselle sektorille

Jotta julkinen palvelusektori voisi jatkossakin tuottaa laadukkaita ja tasa-arvoisia palveluja, tarvitaan palvelumuutoksia laaja-alaisesti lapsista vanhuksiin sekä kulttuurista terveyteen. Muutoksilla on kiire, koska verorahat vähenevät. Muutosten toteuttamiseksi tarvitaan johtamista, jolla edistetään uusien ideoiden syntymistä ja saadaan sekä henkilöstö että palvelun käyttäjät kehittämään julkisia palveluita.

Juustohöylä-leikkauksille ja palvelujen suoraviivaiselle vähentämiselle on vaihtoehto: tehdään olennaisia asioita.

Sanotaan EI voivottelulle ja KYLLÄ toimeen tarttumiselle. Tehdään yhdessä Euroopan fiksuin ja innovatiivisin julkinen sektori tarttumalla oleelliseen. Apuvälineitä on olemassa. 15.8 sessiossa esitellään lääkkeitä.

Inno-Vointi tarjoaa ratkaisun Kunta-alan seminaarissa

Inno-Vointi- tulokset esittäytyvät elokuussa samassa seurassa Pekka Himasen, Kirsti Longan, Saska Saarikosken, Matti Röngän ja muiden näkyvien henkilöiden kanssa. Tämä tapahtuu elokuussa Lappeenrannassa, perinteisessä Kunta-alan kaksipäiväisessä tapahtumassa, jonka teema on tulevaisuuden uskoa valava ”Ratkaisu löytyy aina”.
Kehittäminen on tekoja -osuudessa perjantaina 15.8. Inno-Voinnin tekijä Mervi Hasu Työterveyslaitokselta ja Jarna Savolainen Työturvallisuuskeskuksesta esittelevät omassa setissään potpurin Työelämän kehittämisen työkalupakista. Mervin potpurissa soi Inno-Vointi ja Hyvän Johtamisen Laatukriteerit. Jarna rytmittää sointia Sykettä Työhön & Työkaarimallin teemoilla.
Tarjolla hyvää elämä vai äkkijarrutus talouden ehdoilla? -seminaari kysyy ja rakentaa näköalaa työyhteisön toimista kestävään tulevaisuuteen. Asiantuntijoiden puheenvuorojen, vuoropuhelun sekä hyvien käytäntöjen avulla tarjotaan tavoitteita ja välineitä ratkaisujen löytämiseksi. Seminaariohjelma ilmoittautumisohjeineen on verkossa http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/ajankohtaista/yleiskirjeet/2014/Tiedostot0414/a-yleiskirje1404jp-lappeenranta-liite.pdf
Seminaari on vuorovaikutteinen ja johdattelee etsimään ja löytämään ratkaisuja työyhteisöjen ajankohtaisiin haasteisiin. Se on tarkoitettu päättäjille, henkilöstöjohdolle ja esimiehille, kehittämistyön asiantuntijoille ja yhteistoiminnan kehittäjille sekä henkilöstön edustajille. Osallistujiksi odotetaan satoja työnantajien ja palkansaajajärjestöjen edustajia.
Kunta-alan yhteistoiminta- ja kehittämisseminaari järjestetään Lappeenrannassa 14.–15.8.2014.

Inno-Vointi -tulosten pohjalta julkaistu Viesti Päättäjille

Työterveyslaitos tuottaa tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista Viesti Päättäjille -tietolehtisiä, joissa lyhyesti esitellään aiheeseen liittyvä keskeinen tieto ja toimenpidesuositukset. Viesti on suomeksi ja ruotsiksi.

Inno-Vointi- tutkimuksen tulokset ovat keskiössä Työterveyslaitoksen uusimmassa päättäjäviestissä!

Tämä viesti on suunnattu siis erityisesti julkisen sektorin päättäjille; johtajille, esimiehille, luottamushenkilöille ja asiantuntijoille, jotka valmistelevat päätösesityksiä. Viestiä voi käyttää tausta-aineistona strategian pohtimisessa, palvelujen kehittämisessä ja osaamisen kehittämistoimien suunnittelussa.

VP 5/2014 Johtaja: Ota henkilöstö ja käyttäjät kumppaneiksi uudistamaan julkisia palveluja

Jotta julkinen palvelusektori voisi jatkossakin tuottaa laadukkaita ja tasa-arvoisia palveluja, tarvitaan palvelumuutoksia laaja-alaisesti lapsista vanhuksiin sekä kulttuurista terveyteen. Muutoksilla on kiire, koska verorahat vähenevät. Muutosten toteuttamiseksi tarvitaan johtamista, jolla edistetään uusien ideoiden syntymistä ja saadaan sekä henkilöstö että palvelun käyttäjät kehittämään julkisia palveluita.
Johtamiseen tarvitaan innovaatioita ja kumppanuutta edistävä toimintatapa. Kehittämistoiminnalla on myös oltava jatkuvuutta ja vaikutusta, jotta henkilöstö kokee siihen osallistumisen mielekkääksi ja motivoivaksi. Aktiivinen esimies, joka itsekin havainnoi asiakaskokemuksia ja tarjoaa kehittämistilaisuuksia, on työntekijöille oivallinen malli ja innovointivireen tartuttaja.

Lue koko viesti toimenpidesuosituksineen täältä:

http://www.ttl.fi/fi/tyoterveyslaitos/viesti_paattajille/Documents/VP5_2014_johtamisen%20laatu.pdf

 

 

Inno-Vointi-malli ja ITU! -kirja julkaistu päätösseminaarissa!

Inno-Vointi-projektin loppuseminaarissa oli eilen 174 osallistujaa. Tunnelma oli innostunut ja iltapäivä onnistui mainiosti.

Täydennämme seminaarin materiaalit: kalvoesitykset, videot ja tiedotteet seminaarien materiaalit -sivulle.

Inno-Vointi-projektin päätuotokset Inno-Vointi-malli ja ITU! -kirja julkaistiin seminaarissa.

Inno-Vointi-malli löytyy verkkosivustona osoitteesta www.inno-vointi.fi.

ITU! Innovaattorin työkirjaa voi tilata edullisesti Työterveyslaitoksen kirjakaupasta.

Kiitokset kaikille seminaarin osallistujille ja puhujille, toivomme että palaatte Inno-Vointi-sivustolle usein!

Inno-Vointi-projektiryhmä

Inno-Vointi-projektin projektiryhmä päätösseminaarin jälkeen 21.5.2013 Aalto-yliopiston LUME-keskuksessa. (kuva: Marja Haapio, jukrama.fi)

Minipilottikokeilutoiminta – innovaatioita arjen tekemiseen

Nyt on ilmassa pöhinää ja uudenlaista yhteistyötä. Tai ehkä kyse on sittenkin vanhojen verkostojen uudenlaisesta tavasta toimia. Kun asukkailta ja eri toimijoilta (järjestöjen, yhdistysten, yritysten, seurakunnan ja kaupungin oman palvelutuotannon) kysyttiin mitä haluatte tehdä, minkälaisia ideoita teillä on lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen, syntyi sukupolvia ja sektorirajoja rohkeasti ylittäviä ideoita. Nyt kokemuksia on kertynyt 120 minipilotin ja 500 euron avustusten avulla. Lisäksi on syntynyt kymmeniä kokeiluja ja uudenlaista yhteistyötä ilman tuota kannustinta. Kohtaaminen asukkaiden arjessa on tuonut esiin todellista voimaantumista ja yhdessä tekemistä. Mikä siis on minipilotti?

Minipilotti on konkreettinen keino kokeilla palvelujen tuottamista asukas- ja asiakaslähtöisesti. Minipiloteissa tutkitaan asukkaiden, järjestöjen, yritysten, oman tuotannon innostusta ja mahdollisuuksia osallistua alueellisten palvelu- ja toimintakokonaisuuksien rakentamiseen. Minipilotit tuottavat tilaajalle ja tuottajalle tietoa eri alueiden (hankkeessa Iittala ja Jukola) toimijaverkostoista ja asukkaiden tarpeista.

Tärkeintä on koettu uutuus, muutos ja hyödyllisyys.

Nopea johtopäätös on, että asukkaiden tarpeet eivät rajaudu sektorirajoihin. Halukkaiden toimijoiden joukko on uskomattoman laaja ja moninainen. Toimintamahdollisuudet ylittävät ikärajat, kun sama toiminta palvelee eri tavoin eri-ikäisiä.  Ensimmäisellä minipilottikierroksella saatiin esiin pintakuva. Mitä jo tästä kuvasta opitaan, mistä innostutaan, mihin rohjetaan tarttua? (Lainaus: Hämeenlinnan kaupungin kehittämisyksikön johtajan Kirsti Mäensivun pohdinnasta Uudistuva kylä kaupungissa –hankkeen 2. väliraportista)

Torstaitreffit minipilotti on ollut erittäin vaikuttava kokeilu, josta on muodostunut jatkuva toimintatapa Jukolan koulun opettajien, oppilaiden ja vanhempien keskuuteen. Kouluohjaaja Ria Paloposki on ollut tämän kokeilun kantavana voimana ja päätoteuttaja.

Rialta kysyttiin mistä ideat minipilotteihin ovat tulleet ja mikä on motivoinut tekemään toisin:

Miksi ja mistä ideat ovat tulleet?

Oli lupa keksiä kaikkea mahdollista, mikä voisi käynnistää eloa yhteistyöhön kodin ja koulun välille, sai heittäytyä mielikuvituksen vietäväksi. Ideoita on saanut myös keskusteluista vanhempien ja oppilaiden kanssa sekä seuraamalla arkea – ottamalla opiksi haastavista tilanteista.

Mikä motivoi ja innostaa?

Lähimmän esimiehen, rehtorin ehdoton tuki ja kannustus, hänen uudistukseen valmis avoin ajatusmaailma. Hankkeen puolelta asukasagentin ideamylly, tiedonjako muista toimijoista, mahdollisuuksista kaupungin sisäisen palveluverkoston toiminnassa. Tämä ehkä antoi sen kuvan, että nytkö tämä lähtee lapasesta: mikä on asukaslähtöistä toimintaa, kun kaupungin työntekijät keskenään ideoivat mitä merkillisimpiä yhteistyömuotoja kaupungin eri työalojen kesken – toki tarjotakseen asukkaille parempia maksuttomia, kaikille avoimia palveluja.

Asukasagentin palautteet tehdystä työstä ja sen kantamasta hedelmästä muuallakin kuin omassa työpisteessä ovat antaneet uskoa, että olemme oikeilla jäljillä. Kunpa tämän hankkeen myötä isommat päättäjät huomaisivat, että hyvinkin pienellä panostuksella perusarkeen saadaan aikaan isot ja pitkäaikaiset säästöt kaiken maailman erityispalveluissa.”

Ria Paloposken ja Jukolan koulun rehtorin Taina Lindin minipilotti Torstaitreffit – hyvä käytäntö koulun ja kodin yhteistyöhön. (Katso video: http://www.youtube.com/watch?v=UX0Ut1i57G0 )

Linkki Torstaitreffit -esitteeseen: http://www.hameenlinna.fi/pages/396244/Torstaitreffit_esite.pdf

Linkki Asukasagentti Mira Sillanpää kutsuu mukaan Minipilottiin –videoon: http://www.youtube.com/watch?v=jFiHNzFiOxM&feature=plcp

Kirjoittaja Mira Sillanpää, asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa –hanke mira.sillanpaa@hameenlinna.fi

Lehdistötiedote – Inno-Vointi- tutkimus selvitti: Vantaan päivähoidon uudistus on edelläkävijä palvelujen monipuolistamisessa

Lähipalvelut ovat elintärkeitä yhteiskunnan sujuvalle toiminnalle. Talouskasvun hiipuessa esimerkiksi päivähoitopalvelut joudutaan tuottamaan pienemmillä resursseilla. Kun  kaupungit ja kunnat säästävät, vaakakupissa on lasten ja perheiden hyvinvointi.

Inno-Vointi -projektissa on tutkittu Vantaan kaupungilla toteutettua päivähoidon uudistusta. Tutkimuksen tuloksia esiteltiin projektin vuosiseminaarissa 6.3.2012 Otaniemen Dipolissa. Seminaarissa oli noin sata osallistujaa.

Lue lehdistötiedote Vantaan kaupungilla tehdystä tutkimuksesta täältä: Lehdistötiedote 6.3.2012