Minipilottikokeilutoiminta – innovaatioita arjen tekemiseen

Nyt on ilmassa pöhinää ja uudenlaista yhteistyötä. Tai ehkä kyse on sittenkin vanhojen verkostojen uudenlaisesta tavasta toimia. Kun asukkailta ja eri toimijoilta (järjestöjen, yhdistysten, yritysten, seurakunnan ja kaupungin oman palvelutuotannon) kysyttiin mitä haluatte tehdä, minkälaisia ideoita teillä on lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen, syntyi sukupolvia ja sektorirajoja rohkeasti ylittäviä ideoita. Nyt kokemuksia on kertynyt 120 minipilotin ja 500 euron avustusten avulla. Lisäksi on syntynyt kymmeniä kokeiluja ja uudenlaista yhteistyötä ilman tuota kannustinta. Kohtaaminen asukkaiden arjessa on tuonut esiin todellista voimaantumista ja yhdessä tekemistä. Mikä siis on minipilotti?

Minipilotti on konkreettinen keino kokeilla palvelujen tuottamista asukas- ja asiakaslähtöisesti. Minipiloteissa tutkitaan asukkaiden, järjestöjen, yritysten, oman tuotannon innostusta ja mahdollisuuksia osallistua alueellisten palvelu- ja toimintakokonaisuuksien rakentamiseen. Minipilotit tuottavat tilaajalle ja tuottajalle tietoa eri alueiden (hankkeessa Iittala ja Jukola) toimijaverkostoista ja asukkaiden tarpeista.

Tärkeintä on koettu uutuus, muutos ja hyödyllisyys.

Nopea johtopäätös on, että asukkaiden tarpeet eivät rajaudu sektorirajoihin. Halukkaiden toimijoiden joukko on uskomattoman laaja ja moninainen. Toimintamahdollisuudet ylittävät ikärajat, kun sama toiminta palvelee eri tavoin eri-ikäisiä.  Ensimmäisellä minipilottikierroksella saatiin esiin pintakuva. Mitä jo tästä kuvasta opitaan, mistä innostutaan, mihin rohjetaan tarttua? (Lainaus: Hämeenlinnan kaupungin kehittämisyksikön johtajan Kirsti Mäensivun pohdinnasta Uudistuva kylä kaupungissa –hankkeen 2. väliraportista)

Torstaitreffit minipilotti on ollut erittäin vaikuttava kokeilu, josta on muodostunut jatkuva toimintatapa Jukolan koulun opettajien, oppilaiden ja vanhempien keskuuteen. Kouluohjaaja Ria Paloposki on ollut tämän kokeilun kantavana voimana ja päätoteuttaja.

Rialta kysyttiin mistä ideat minipilotteihin ovat tulleet ja mikä on motivoinut tekemään toisin:

Miksi ja mistä ideat ovat tulleet?

Oli lupa keksiä kaikkea mahdollista, mikä voisi käynnistää eloa yhteistyöhön kodin ja koulun välille, sai heittäytyä mielikuvituksen vietäväksi. Ideoita on saanut myös keskusteluista vanhempien ja oppilaiden kanssa sekä seuraamalla arkea – ottamalla opiksi haastavista tilanteista.

Mikä motivoi ja innostaa?

Lähimmän esimiehen, rehtorin ehdoton tuki ja kannustus, hänen uudistukseen valmis avoin ajatusmaailma. Hankkeen puolelta asukasagentin ideamylly, tiedonjako muista toimijoista, mahdollisuuksista kaupungin sisäisen palveluverkoston toiminnassa. Tämä ehkä antoi sen kuvan, että nytkö tämä lähtee lapasesta: mikä on asukaslähtöistä toimintaa, kun kaupungin työntekijät keskenään ideoivat mitä merkillisimpiä yhteistyömuotoja kaupungin eri työalojen kesken – toki tarjotakseen asukkaille parempia maksuttomia, kaikille avoimia palveluja.

Asukasagentin palautteet tehdystä työstä ja sen kantamasta hedelmästä muuallakin kuin omassa työpisteessä ovat antaneet uskoa, että olemme oikeilla jäljillä. Kunpa tämän hankkeen myötä isommat päättäjät huomaisivat, että hyvinkin pienellä panostuksella perusarkeen saadaan aikaan isot ja pitkäaikaiset säästöt kaiken maailman erityispalveluissa.”

Ria Paloposken ja Jukolan koulun rehtorin Taina Lindin minipilotti Torstaitreffit – hyvä käytäntö koulun ja kodin yhteistyöhön. (Katso video: http://www.youtube.com/watch?v=UX0Ut1i57G0 )

Linkki Torstaitreffit -esitteeseen: http://www.hameenlinna.fi/pages/396244/Torstaitreffit_esite.pdf

Linkki Asukasagentti Mira Sillanpää kutsuu mukaan Minipilottiin –videoon: http://www.youtube.com/watch?v=jFiHNzFiOxM&feature=plcp

Kirjoittaja Mira Sillanpää, asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa –hanke mira.sillanpaa@hameenlinna.fi

Inno-Vointi-teesejä oppimistyöpajoista

Inno-Vointi -projektissa järjestettiin toukokuussa 2012 kaksi oppimistyöpajaa projektiin osallistuville organisaatioille. Julkaisemme sivustolla valikoiman työpajojen tuloksia ja osallistujien lyhyitä kirjoituksia työpajojen kokemuksista.

Inno-Vointi-projektissa on kevään aikana analysoitu tutkimuksen aikana tehtyjä tapaustutkimuksia. Tuloksia on kiteytetty teeseiksi, joita työstettiin toukokuun oppimistyöpajoissa. Ryhmätöiden tavoitteena oli toisaalta esitellä teesejä osallistujille, toisaalta selvittää, puhuttelevatko ne innovaatiotoimintaan osallistuvia. Ryhmätyö käynnistettiin teesikävelyllä, jossa musiikin saattelemana jokainen työpajan osallistuja valitsi yhden juuri sillä hetkellä itseä puhuttelevan teesin esille asetelluista kymmenistä teeseistä.

Keskustelussa osallistujat jaettiin ryhmiin, joissa pohdittiin teesejä jonkun tietyn toimijan näkökulmasta. Katettua tuli johdon, työntekijöiden/asiantuntijoiden ja HR-asiantuntijoiden näkökulmat. Keskustelu oli vilkasta, ja ryhmissä pohdittiin teesien liittymistä toisiinsa, ryhmät muodostivat valituista teeseistä ”minimalleja”, jotka on esitetty alla olevissa kuvissa. Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Kokemukseni Inno-Vointi -hankkeen oppimistyöpajasta

Inno-Vointi -projektissa järjestettiin toukokuussa 2012 kaksi oppimistyöpajaa projektiin osallistuville organisaatioille. Julkaisemme sivustolla valikoiman työpajojen tuloksia ja osallistujien lyhyitä kirjoituksia työpajojen kokemuksista.

Kokemukseni Inno-Vointi -hankkeen oppimistyöpajasta 30.5.2012

Koin oloni tosi virkistyneeksi poistuessani Inno-vointi -hankkeen työpajasta. Työpajan aikana ryhmätyöt olivat hyvin suunniteltuja, johdettuja ja tuloksellisia. Päivän aikana keskustelu oli vilkasta ja ajatuksia herättävää.

Vahvistusta saivat ennen kaikkea ajatukset asiakkaiden mukaan ottamisesta entistä tiiviimmin suunniteltaessa uudenlaista lähestymis/toimintatapaa suurten ja kansainvälisten asiakkaiden kanssa (syvennetty asiakasyhteistyö).

On hienoa, että myös Verohallinto voi olla mukana rakennettaessa julkiselle sektorille johtamismallia, joka ottaa mukaan paitsi asiakkaat myös työntekijät. Kun toiminnan painopistettä siirretään kohti asiakaslähtöistä ja asiakaskohtaista toimintatapaa, pystytään myös toiminnan vaikuttavuutta lisäämään. Näin myös omistajan edellyttämä tuottavuus lisääntyy.

Julkisen sektorin työntekijän työhyvinvoinninhan on jo erilaisten tutkimusten ja mittausten mukaan todettu lisääntyvän, kun työntekijälle annetaan mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Työhön sitoutumista ja luovuutta lisätään innovatiivisten käytäntöjen avulla, kuten työpajan aikana todettiin.

Nyt vaan toivotaan hankkeelle menestystä tämän tärkeän työn loppuun saattamisessa.

Samalla toivotan kaikille levollista kesälomaa ja sen jälkeen innovatiivista loman jälkeistä aikaa.

Kaisa Welin, linjajohtaja
Verohallinto/Konserniverokeskus

”Osallistuin juuri aivoriiheen”

Inno-Vointi -projektissa järjestettiin toukokuussa 2012 kaksi oppimistyöpajaa projektiin osallistuville organisaatioille. Työpajat onnistuivat hienosti, keskustelu oli vilkasta, tutkijat ja osallistujat saivat paljon uusia ajatuksia työhönsä. Julkaisemme sivustolla valikoiman työpajojen tuloksia ja osallistujien lyhyitä kirjoituksia työpajojen kokemuksista. Tämä on ensimmäinen blogikirjoitus Inno-Vointi -projektin oppimistyöpajojen kokemuksista.

Helsinki kutsuu kaikkia ideoimaan parempaa kotikaupunkia. Kaupungin verkkosivuilla on sähköinen aivoriihi, jossa kaikki voivat vapaasti esittää ajatuksiaan ja kommentoida toisten ehdotuksia siitä, miten kaupungin palveluja tulisi kehittää, millaista Helsinkiä pitäisi rakentaa ja mitä tekoja toiveiden Helsingin toteuttamiseksi tarvitaan. Osallistuin juuri aivoriiheen.

Inno-Vointi hankkeen oppimistyöpajassa kirkastui ajatus, että arjen toiminnan kehittäminen ei vaadi suuria toimenpiteitä, mutta sitä enemmän luovia ajatuksia tuottavaa avointa ilmapiiriä. Aina ei vaadita hienoa sähköistä verkkoratkaisua tai muodollista aloitetoimintaa uusien ideoiden synnyttämiseen. Parhaat ideat syntyvät tauoilla, kahvipöytäkeskusteluissa ja muissa yhteisissä pohdinnoissa, joskus myös työpalaverien oheistuotteina.

Avoimen ja luottamusta herättävän ilmapiirin lisäksi tarvitaan fasilitaattori – vai tarvitaanko sellaista? Verohallinnolla oli hyvä esimerkki keskitetystä fasilitoinnista. Näkisin myös HR:n roolin tällaisena mahdollistajana, liiketoiminnan edellytysten luojana, ei vain ikuisena valvojana ja kontrolloijana. Arkipäivän kehittämisessä roolin voi ottaa kuka tahansa. Välillä on terveellistä nostaa katse tietokoneesta, lähteä tauolle, antaa ideoiden lentää ja innostaa myös toisten ajatuksia. Voi harrastaa arjen (työ)hulluutta.

Aivoriihityöskentelyä helpotti laaja aihe-alue. Samoin kävi monikulttuurisuus-hankkeessa, johon osallistuimme taannoin.  Aihetta tai mahdollisia tuotoksi ei  rajattu etukäteen ja toisaalta moniin ratkaisuihin oli käytännön tarve. Ideoita alkoi syntyä, useimmiten juuri vapaamuotoisesti ja vapaamuotoisissa kokoonpanoissa. Kehittämistä tehdään usein erillisissä kehittämisryhmissä tai organisaation eri tasoilla tai yksiköissä. Julkishallinnossa hierarkkisuus elää edelleen hyvin vahvasti. Työpajan keskeisimpiä teesejä oli työntekijöiden ja tarvittaessa myös asiakkaiden mukaan ottaminen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen. Silloin joutuu rikkomaan tasojen välisiä rajoja tai organisaatiolaatikoiden seiniä.

Kirjoittaja Merja Jacobsson, Koulutussuunnittelija, Asiakas- ja kehittämisyksikkö, Palmia