Innovaation esteet ja edistäjät

Inno-Vointi -tutkimushankkeessa haastateltiin työntekijöitä, esimiehiä ja johtoa eri puolilta julkista palvelusektoria. Haastateltavilta kysyttiin millaiset asiat heidän mielestään eniten edistävät ja toisaalta estävät kehittämistoimintaa. Alla on esitelty aihepiireittäin eniten mainittuja edistäviä ja estäviä tekijöitä koko aineistosta.

Edistävät tekijät

Kehittämistä edistäviä tekijöitä mainittiin monenlaisia, mutta erityisen usein haastateltavat mainitsivat avoimen ilmapiirin kehittämistä edistävänä tekijänä. Avoimessa ilmapiirissä uskalletaan puhua ja myös puhutaan asioista suoraan – eikä selän takana. Avoimeen ilmapiiriin kuuluu myös luottamus: ei omita toisen ideaa.

Toinen usein mainittu tekijä oli yhdessä tekeminen. Kehittämistä ei tehdä yksin, vaan konkreettisesti yhdessä, ryhmissä ja hyvän yhteistyön hengessä. Yhdessä tekemiseen kuuluu myös tiedon jakaminen niin että tieto on kaikkien käytettävissä. Yhdessä tekemisellä on suuri merkitys erityisesti työntekijöille (verrattuna esimiehiin ja johtajiin).

Usein mainittiin myös johtaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa suunnan antamista ja tavoitteiden asettamista ja kirkastamista. Johtamistekoja voi tehdä joku muukin, kuin johtajaksi nimetty henkilö.

Lisäksi kehittämistä edistää kaikenlainen innostaminen ja kannustaminen. Tämä voi olla konkreettista luvan antamista kehittämiseen, kokeiluun ja myös nykyisten toimintatapojen kyseenalaistamisen sallimista.

Viides usein mainittu tekijä oli kehittämisen aktiivinen edistäminen. Asiat eivät tapahdu itsestään, vaan niitä pitää organisoida, koordinoida, rajata ja viedä loppuun saakka.

Estävät tekijät

Merkittävimmät kehittämistä estävät tekijät erottuivat hieman selkeämmin kuin edistävät tekijät. Kaikkein useimmin mainittiin ajanpuute: arjen pyörittäminen vie kaiken ajan eikä erilliselle kehittämiselle jää aikaa.

Usein kehittämistä hidastaa kankea byrokratia. Ei ole aina selvää, mitä kukin saa tehdä ja kuka mistäkin päättää. Hyvän idean tarina saattaa tyssätä siihen, että ei löydy sen edistämiselle oikeaa luvan antajaa. Joskus työnkuvat ja organisaatiorakenteet rajaavat sitä, mitä kukin saa kehittää. Lisäksi byrokratia saattaa olla yksi aikaa vievä tekijä: hallinnollinen toiminta vie osaltaan aikaa kehittämiseltä.

Lisäksi kehittämistä estää muutosvastarinta. Vastaajat tuumasivat – yleensä muista ihmisistä – että ei haluta muuttua, vaan mieluiten tehdään asiat niin kuin ne on ennenkin tehty.

Taustaa

Luokittelussa oli mukana kaikkiaan 88 haastateltavan vastaukset. Heistä noin puolet oli työntekijöitä, neljännes lähiesimiehiä ja neljännes johtoa. Kohdeorganisaatiot olivat hyvin erilaisia – päiväkodista verohallintoon ja sairaalasta tutkimuslaitokseen. Vastauksia ei tässä ryhmitelty organisaatioiden mukaan, joten tärkeimpien edistävien ja estävien tekijöiden listat voivat olla hyvinkin erilaisia organisaatiosta toiseen.

Edistäviä ja estäviä tekijöitä kysyttiin hyvin yleisellä tasolla. Vastaukset siis heijastelevat haastateltujen kokemuksia ja näkemyksiä toisaalta siitä, miten asiat ovat, ja toisaalta siitä, miten niiden pitäisi olla.

Mitkä ovat sinun mielestäsi tärkeimmät kehittämistä edistävät ja estävät tekijät? Miten nämä toteutuvat sinun organisaatiossasi?

Miten niihin voisi käytännössä vaikuttaa? Voisitko sinä esimerkiksi luoda avoimempaa ilmapiiriä työpaikallesi? Tai keksisitkö jotain jolla taklata ajanpuutteen ongelman?

Lehdistötiedote – Inno-Vointi- tutkimus selvitti: Vantaan päivähoidon uudistus on edelläkävijä palvelujen monipuolistamisessa

Lähipalvelut ovat elintärkeitä yhteiskunnan sujuvalle toiminnalle. Talouskasvun hiipuessa esimerkiksi päivähoitopalvelut joudutaan tuottamaan pienemmillä resursseilla. Kun  kaupungit ja kunnat säästävät, vaakakupissa on lasten ja perheiden hyvinvointi.

Inno-Vointi -projektissa on tutkittu Vantaan kaupungilla toteutettua päivähoidon uudistusta. Tutkimuksen tuloksia esiteltiin projektin vuosiseminaarissa 6.3.2012 Otaniemen Dipolissa. Seminaarissa oli noin sata osallistujaa.

Lue lehdistötiedote Vantaan kaupungilla tehdystä tutkimuksesta täältä: Lehdistötiedote 6.3.2012

Anna alaisen uudistaa palvelu

Variaatio on yksi innovaation tunnuspiirre. Samasta perusideasta tuotetaan monta eri tuotetta tai palvelua. Palvellaan monenlaisia tarpeita ja vastataan kuluttajien yhä hienovaraisempiin mieltymyksiin.

Maito on hyvä esimerkki. 60-luvulla syntynyt muistaa, että kaupasta sai yhtä lajia maitoa. Nyt maitopurkin hakeminen marketin valtavista kylmätuotteiden rivistöstä on meille informaation prosessointitehtävä. Maidon osan, laktoosin, poistaminen sai aikaan käänteen, joka alkoi näkyä kylmätiskillä monipuolisuutena. Valmistaja oli luottanut aluksi siihen, että vähälaktoosinen maito riittää kuluttajille. Tuotekehittäjät eivät kuitenkaan luopuneet ajatuksesta poistaa laktoosi kokonaan. Lopulta sinnikkyys voitti. Valmistaja otti riskin, joka palkittiin – tuotteista tuli menestys.

Julkisissa palveluissa useimmiten valitsemme yhdestä tai kahdesta tarjolla olevasta palvelusta. Joskus niitäkin on aktiivisesti etsittävä. Lisäksi uhkana on, että säästötavoitteiden vuoksi menetämme nekin.

On eri asia ostaa maitopurkki ja hankkia hoivaa vanhukselle tai lapselle. Olisi kauhistus, jos meidän pitäisi vaikkapa ikääntyneen äitimme hoivasta päättäessämme valita 100:sta eri vaihtoehdosta. Kuitenkin kaipaamme vaihtoehtoja. Tarvitsemme apua vaativan palvelun valinnassa. Joskus on etu, että meitä hiukan ohjaillaan yhteisen hyvän nimissä. Olisiko kuitenkin mahdollista, että julkisissa palveluissa hallitusti ja älykkäästi lisättäisiin variaatiota ja vastattaisiin useammanlaisiin käyttäjätarpeisiin. Samalla ohjattaisiin kysyntää.

Miten julkisten palvelujen variaatiota voitaisiin lisätä kestävästi, kustannuksia lisäämättä ja työntekijöiden hyvinvointia vaarantamatta?

Katseet kääntyvät palvelujen tuotannossa työtä tekeviin ihmisiin, työntekijöihin, lähiesimiehiin ja keskijohtoon. He tietävät. He tekevät jo sitä. Kysytään, miten he sen tekevät.

Inno-Vointi -hankkeen vuosiseminaarissa 6.3 ”Innovaatioon tarvitaan kaikki!” arjen innovaattorit kertovat, miten he sen tekivät.