Tarvitseeko työntekijä strategialaseja innovoidakseen?

Mikä mahdollistaa työntekijälähtöisen innovoinnin? Työntekijät on todettu yhä tärkeimmiksi innovaatiotoiminnalle. He tuntevat käytännön kontekstin ja asiakastarpeet ja tietävät, miten uudistus tulee vaikuttamaan käytännössä. He siis tietävät, mikä on hyödyllistä. Vai tietävätkö?

Rajoitteeksi saattaa nousta kyky arvioida mahdollisuuksia ja uudistusten vaikutusta laaja-alaisemmin ja strategisemmin. Mikä on arvokasta omille asiakkaille ei välttämättä luo arvoa organisaatiolle. Tutkimuksissa onkin esitetty osallistamisen mallia, jossa strategia toimii sekä inspiraationa että rajoitteena työntekijöiden innovoinnille. Kun työntekijät tuntevat sekä strategian että asiakastarpeet, he voivat reflektoida nykyistä toimintaa vastaantulevien haasteiden ja mahdollisuuksien näkökulmasta.

Työntekijöiden haastattelut monissa organisaatioissa kuitenkin osoittavat, että strategian jalkautuminen työntekijätasolle on suorastaan harvinaista. Sen ymmärrettäväksi tekeminen on vielä vaikeampaa. Strategia esitetään ylätason tavoitteina ja painopisteinä, joiden merkitys työntekijän työlle jää mysteeriksi.

Onko tämä vahinko vai ei?

Tutkimuksemme osoittaa, että innovaatiotoiminnan kannalta niin ei välttämättä ole. Tämä siksi, koska uudistusten kehittyvät yhteistyössä – yhdellä henkilöllä on harvoin riittävä osaaminen, kokemus ja verkostot tunnistaa ja arvioida mahdollisuuksia kaikilta näkökulmilta.  Työntekijät aistivat parhaiten nykyisen asiakaskentän muutokset, kun taas johdon näkemystä tarvitaan arvioitaessa uusien ideoiden yleistettävyyttä laajemmassa kentässä. Näiden näkökulmien erillisyys voi olla jopa hyödyksi hedelmällisten muutosdialogin synnyttämiseksi.

Yksittäisen työntekijän ei siis tarvitse olla samanaikaisesti strategisti ja käytännön asiantuntija. Sen sijaan innovoijilta vaaditaan kykyä 1) tunnistaa ne tahot, joilla on tärkeitä näkökulmia ja resursseja uudistuksen läpivientiin ja  2) koordinoida keskinäistä yhteistyötä luomalla kullekin tarkoituksenmukaisen roolin. Esimerkiksi asiantuntijaorganisaatioissa tunnistimme viidenlaisia osallistumisen rakenteita keskitetystä hajautettuun. Riippuen uudistuksen luonteesta ja resurssien hajautumisesta työntekijät kehittävät palvelua joissain tilanteissa itsenäisesti ideasta toteutukseen, kun taas toisissa keskitetty koordinointi ja päätöksenteko on tarpeen.

Paras tapa yhdistää työntekijöiden ainutlaatuiset resurssit strategisiin näkökulmiin määrittyy siis aina käsillä olevan tilanteen mukaan. Heitä siis viimeistään nyt jäykät prosessimallit arkistoitaviksi ja lisää herkkyyttä työntekijöiden roolien muodostamiseen!

Lue lisää:

TOIMI- hanke käynnistyi – ITU! -kirja kokeiluun vanhuspalveluihin

Työterveyslaitos käynnisti tammikuun alussa tutkimus- ja kehityshankkeen, jossa kokeillaan arjen innovaattoreille tarkoitettua ITU-kirjaa mm. hektisessä vanhuspalvelutyössä. Toisena menetelmänä kokeillaan kehitysvuoropuhelua, joka tukee työntekijöiden oman uran ja elämänvaiheen pohdintaa. Menetelmien vaikuttavuutta työntekijöiden kehittämistoimijuudelle arvioidaan haastattelemalla, havainnoimalla ja vertailemalla menetelmiä arvioivissa työpajoissa.

Hankkeen tavoitteet:

  •  tuottaa tietoa kehittämistoimijuutta tukevien menetelmien käytöstä ja seuraamuksista työpaikoilla
  • kehittää työntekijälähtöistä innovoinnin ja kehittämisen tukea työpaikoille HR:n ja esimiestyön tueksi
  • kehittää organisaatiokäytäntöjä, joissa hyödynnetään työntekijöiden luovuus palvelutoiminnan uudistamisen lähteinä
  • tukea työpaikan toiminnan uudistumista ja henkilöstön hyvinvointia
  •  tuottaa tieteellistä tietoa työhyvinvoinnin, työn kehittämisen ja toimijuuden suhteista ja kehittää menetelmiä interventioiden vaikuttavuuden tutkimiseksi

Mukaan tutkimuskohteiksi lähtivät Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto, Lohjan kaupungin perusturvapalvelut, Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry, Helsinki ja Vantaan kaupungin vanhus- ja vammaispalvelut. Tulosten levittämisessä ovat mukana Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto, VALLI ry sekä Henkilöstöjohdon ryhmä Henry ry. Kaksivuotista hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto.

Lisätietoja: http://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-tutkitaan/hanke?h=113277

ITU-kirja: http://www.inno-vointi.fi/fi/aloita-tasta/tyokirja

Vauhtia Inno-Vointi sanoman käytännön levittämiseen

Inno-Vointi -hankkeen kehittävä arviointi pidettiin Vantaalla 5.2. Työpajassa oli mukana 30 aktiivista arvioijaa. Saatiin kokoon arvokasta tietoa tutkimustiedon käytettävyydestä, levittämisestä sekä tulevaisuuden tutkimuksen ja kehitystyön suunnista.

Nostot arvioinnista

Vaikutukset kohdeorganisaatioissa

  • plussaa: oivallettu, että henkilöstön ja asiakkaiden osallistuminen on olennaista (mutta ei helppoa) ja että kokeiluja sekä erehtymisen sallimista tarvitaan lisää
  • miinusta: verkkomalli ja Innovaattorin työkirja ITU! ei ole levitetty/levinnyt käyttöön – käyttöliittymän käytettävyys on ongelma, ja soveltaminen vaatisi suunnittelua ja ohjausta (kuten kaikkien projektien tuotosten käyttöönotto ylipäätään, jonkun täytyy ottaa koppi)
  • tarve jatkossa: panostettava innovaatiojohtamisen käytännön kyvykkyyksiin, valmentavaan johtamiseen ja fasilitointitaitoihin (koulutusta erityisesti esimiehille, mutta myös henkilöstölle)

Vaikutukset tutkimusosaamiseen ja tutkimuskenttään

  • plussaa: harvinaisen laaja-alainen, moninäkökulmainen tutkimus, jossa yhdistyi työelämätutkimus, palvelututkimus, johtajuustutkimus ja työhyvinvointitutkimus
  • miinusta: tutkimusjulkaisut englannin kielellä, vaikeaa hyödyntää sellaisenaan
  • tarve jatkossa: innovaatiojohtamisen mallia voisi viedä Eurooppaan, johtamiskyvykkyys jatkotutkimuksen kohteeksi, innovaatioiden levittäminen tutkimuskohteeksi, hybridien (yksit,. julk, ja kolmas sektori) radikaalit avaukset tutkimuskohteeksi

Tekesin edustaja Maarit Lahtonen kannusti osallistujia hakemaan Tekesin kehitysrahoitusta rohkealle, ennakkoluulottomalle innovaatiotoiminnalle ja tunnustelemaan mahdollisuuksia päästä mukaan myös EU:n Horizon2020 rahoitukseen.

Osallistujia rohkaistiin olemaan rohkeasti yhteydessä tutkijoihin niin koulutus- kuin tutkimustarpeistakin!

Suurkiitos kaikille esiintyjille ja puheenvuoron pitäjille, sekä Elina Lehdolle mahdollisuudesta vierailla Vantaan kaupungin valtuustosalissa!