Tekesiltä 740 000 euroa innovatiivisten palveluyhdistelmien tutkimukseen

Tekes on myöntänyt yli 740 000 euroa Työterveyslaitoksen koordinoimalle tutkimushankkeelle, jonka kohteena ovat innovatiiviset palveluyhdistelmät ja digitalisaation ihmiskeskeinen hyödyntäminen tulevaisuuden palveluissa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 1,2 miljoonaa euroa ja se kestää kolme vuotta.

Tutkimushankkeen nimi on Palvelutalouden vallankumous – Ihminen digitalisaation keskiössä 2015–2017 (KUMOUS). Hankkeessa yhdistetään muun muassa digitaalisten palvelujen ja niiden arkisten käyttökokemusten tutkimus. Tavoitteena on saada teknologiaratkaisut tukemaan ihmisten arkea niin, että yrityksillä ja julkisilla organisaatioilla on paremmat menestymisen edellytykset.

Tutkimuksen hyödyt elinkeinoelämälle ovat monipuoliset, ja hankkeella on laaja yhteiskunnallinen vaikutus. Tutkimustulokset auttavat yrityksiä parantamaan palvelujensa laatua, käytettävyyttä, kustannustehokkuutta, vaikuttavuutta, uudistumista ja kilpailukykyä. Tuotokset edistävät avoimen innovaation ja ketterän innovaatiotoiminnan osaamista.

Tutkimuksen toteuttajakonsortioon kuuluvat Työterveyslaitos, VTT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Helsingin yliopisto. Tutkimusta koordinoi Työterveyslaitos. Hankekonsortion johtaja on erikoistutkija Mervi Hasu.

Lisää aiheesta:

http://www.ttl.fi/fi/uutiset/Sivut/Tekesilta_rahoitusta_innovatiivisten_palveluyhdistelmien_tutkimukseen.aspx

 

Inno-Vointi tarjoaa ratkaisun Kunta-alan seminaarissa

Inno-Vointi- tulokset esittäytyvät elokuussa samassa seurassa Pekka Himasen, Kirsti Longan, Saska Saarikosken, Matti Röngän ja muiden näkyvien henkilöiden kanssa. Tämä tapahtuu elokuussa Lappeenrannassa, perinteisessä Kunta-alan kaksipäiväisessä tapahtumassa, jonka teema on tulevaisuuden uskoa valava ”Ratkaisu löytyy aina”.
Kehittäminen on tekoja -osuudessa perjantaina 15.8. Inno-Voinnin tekijä Mervi Hasu Työterveyslaitokselta ja Jarna Savolainen Työturvallisuuskeskuksesta esittelevät omassa setissään potpurin Työelämän kehittämisen työkalupakista. Mervin potpurissa soi Inno-Vointi ja Hyvän Johtamisen Laatukriteerit. Jarna rytmittää sointia Sykettä Työhön & Työkaarimallin teemoilla.
Tarjolla hyvää elämä vai äkkijarrutus talouden ehdoilla? -seminaari kysyy ja rakentaa näköalaa työyhteisön toimista kestävään tulevaisuuteen. Asiantuntijoiden puheenvuorojen, vuoropuhelun sekä hyvien käytäntöjen avulla tarjotaan tavoitteita ja välineitä ratkaisujen löytämiseksi. Seminaariohjelma ilmoittautumisohjeineen on verkossa http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/ajankohtaista/yleiskirjeet/2014/Tiedostot0414/a-yleiskirje1404jp-lappeenranta-liite.pdf
Seminaari on vuorovaikutteinen ja johdattelee etsimään ja löytämään ratkaisuja työyhteisöjen ajankohtaisiin haasteisiin. Se on tarkoitettu päättäjille, henkilöstöjohdolle ja esimiehille, kehittämistyön asiantuntijoille ja yhteistoiminnan kehittäjille sekä henkilöstön edustajille. Osallistujiksi odotetaan satoja työnantajien ja palkansaajajärjestöjen edustajia.
Kunta-alan yhteistoiminta- ja kehittämisseminaari järjestetään Lappeenrannassa 14.–15.8.2014.

Miten luoda edellytyksiä innovaatioille?

Uudistuksista, uuden luomisesta ja innovaatioista puhutaan paljon, mutta oletko pohtinut miten sinä ja organisaationne luovat edellytyksiä niiden synnylle?

Etenkin innovaatioiden synnyn alkupäätä kuvataan usein ”epämääräiseksi” ja hankalasti hahmotettavaksi. Yksilöt ja ryhmät organisaatioissaan voivat kuitenkin luoda edellytyksiä innovaatioiden synnylle kiinnittämällä tietoisesti huomiota suotuisan innovaatioympäristön luomiseen. Inno-Vointi sivustolla on kuvattu esimerkkejä siitä, miten organisaatio voidaan virittää innovaatioiden synnylle suotuisaan suuntaan. Esimerkiksi Oulun kaupungissa käytössä olleen Tikkataulu-mallin  avulla on työyhteisössä keskusteltu tärkeistä, yhteisistä kehittämistarpeista ja sitä kautta tartuttu toimeen. Tutustu Tikkataulu-malliin tarkemmin täällä: http://www.inno-vointi.fi/fi/tyokaluja/edellytysten-luonti/tikkataulumalli

Lisäksi jokainen meistä voi omassa arjessaan pyrkiä tietoisesti suhtautumaan kuulemiinsa asioihin ja ideoihin myönteisesti, sen sijaan että tyrmäisi ne ensikuulemalta. ITU! – Innovaattorin työkirjassa esitetään käytännöllisiä harjoituksia siihen miten sinä voit ruokkia omalla toiminnallasi kehittämismyönteisen kulttuurin juurtumista työpaikoille. Aloita harjoittelu esimerkiksi ottamalla viikon ajaksi asenteeksi: ”Hyvä idea! Kehitetään tuota eteenpäin.” Lue lisää ITU! -kirjasta.

Kohtaamisia – paperilla vai oikeassa elämässä?

Nykyorganisaatiot ovat ydintehtävien, teema-alueiden, tukitoimintojen, sidosryhmäsuhteiden, tiimien (ja näitä koskevien lyhenteiden) muodostamia rakennelmia, matriiseja. Jos kaikkien eri ulottuvuuksien yhdistelmät laskettaisiin, saataisiin tuhansia ”soluja”. Riippuvuuksia on paljon, viestintää tarvitaan moneen suuntaan ja raportointia vaaditaan montaa lajia. Miten vuorovaikutus onnistuu? Saadaanko asioita aikaiseksi, vai pyöritetäänkö sähköistä suunnittelu- ja raportointirumbaa? Yhteistyö näyttää toimivalta strategiapapereissa, mutta onko se sitä käytännössä?

Monen mielestä yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa on nykyisin helpompaa kuin yhteistyö oman organisaation sisällä. Yhä kiihtyvässä kiireessä luullaan tai toivotaan, että omassa organisaatiossa viestit tavoittavat henkilöstön juuri oikealla tavalla, juuri oikeaan aikaan. Yllättäen työpaikan sisäiselle, eri henkilöstö- ja ammattiryhmien väliselle sisällölliselle keskustelulle uudistamisen tavoitteista ja keinoista ei löydykään aikaa ja paikkaa. Sisäisiä voimavaroja ja ideoita voi jäädä huomaamatta. Kohtaamattomuuden huono kierre saattaa syntyä vahingossa, kenenkään tarkoittamatta.

Uudistuksen käyttöönotto ja leviäminen vaikeutuu tai estyy, jos joku ryhmä kokee sivullisuutta sen suunnittelussa. Kohtaamisten järjestäminen on johtamistehtävä. Kohtaaminen on aktiivista kuuntelua ja toisten näkökulmien arvostamista.

Inno-Vointi –mallin viidestä ydinajatuksesta neljäs on

KOHTAAMINEN

Uudistaminen onnistuu, mikäli eri osapuolilla on mahdollisuus kohdata toisensa, vaihtaa kokemuksiaan, sovittaa näkemyksiään keskenään ja tehdä yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kohtaaminen on aktiivista toimintaa.

Lue kaikki viisi ydinajatusta innovoinnista: http://www.inno-vointi.fi/fi/innovoinnin-periaatteet/ydinajatukset-julkisen-sektorin-innovaatiojohtamisesta. Lue lisää 21.5 julkaistusta uudistamisen toiminta- ja johtamismallista, joka on tarkoitettu työntekijöille, esimiehille, johtajille ja henkilöstöasiantuntijoille. Malli on laaja verkkosisältö, joka auttaa julkissektorin työpaikkoja ja henkilöstöä uudistamistyössä. Katso www.innovointi.fi

Onko julkisen palvelun käyttäjä itsekäs kuluttaja, sivustaseuraaja vai asiantuntija?

Ruuhkavuosien kuormittama, kiireinen nelikymppinen uranainen ja –mies haluaisi kunnalta verkkopalveluna virtuaalivihkimisen. Seurakunnalta olisi hyvä saada mummolle virtuaalihautajaiset, kun tärkeä projektimatka, golfloma, hiihtoloma ja pikkujouluviikonloppu menevät edelle.

Itsekkääksi julkishyödykkeiden kuluttajaksi ryhtyminen on vaikeaa. Mutta olemmeko vapaan kuluttajuuden sijaan asettuneet epähuomiossa sivustaseuraajiksi? Ryhmäkokoja kasvatetaan päivähoidossa ja peruskoulussa, ja kouluterveydenhoitajien määrää vähennetään – tuntuu pahalta, mutta tuumimme, että kai siihen joku jossain joskus puuttuu.

Julkinen palvelu ja hyödyke on asia, jota tuskin edes huomaamme käyttävämme. Avaamme vesihanan ja kas, puhdasta vettä tulee mielin määrin. Astumme kadulle ja liitymme liikenteen virtaan nousemalla bussiin tai hyppäämällä pyörän selkään kevyen liikenteen väylälle, joka on kaupungissa talvellakin aurattu ja hiekoitettu. Kunta tarjoaa palvelua päivähoidosta venepaikkoihin.

Kunta ja yhteiskunta ehkä tarvitsevat sinulta jotakin. Palvelun hyödyntäjänä voit tuottaa julkista hyvää – omien voimavarojesi puitteissa. Asiantuntemustasi ja kokemuksiasi tarvitaan käyttämäsi palvelun kehittämiseksi, päätöksenteon avuksi ja heikompien turvaksi. Kunnan kannattaisi pyytää vaihteeksi sinun apuasi.

Inno-Vointi –mallin viidestä ydinajatuksesta kolmas on

PALVELUN KÄYTTÄJÄ

Käyttäjä on oman palvelunsa ja omien tarpeidensa asiantuntija. Hänen näkemyksensä kannattaa siis selvittää ennen kuin tekee mitään turhaa.

Lue viisi ydinajatusta innovoinnista: http://www.inno-vointi.fi/fi/innovoinnin-periaatteet/ydinajatukset-julkisen-sektorin-innovaatiojohtamisesta. Lue lisää 21.5 julkaistusta uudistamisen toiminta- ja johtamismallista, joka on tarkoitettu työntekijöille, esimiehille, johtajille ja henkilöstöasiantuntijoille. Malli on laaja verkkosisältö, joka auttaa julkissektorin työpaikkoja ja henkilöstöä uudistamistyössä. Katso www.innovointi.fi

Väitöstilaisuus asiantuntijaorganisaatioiden innovaatiotoiminnasta

KTM Tiina Tuominen väittelee perjantaina 22.2.2013 klo 12 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa, salissa AS1, Otaniementie 17, Espoo. Väitöskirjassa ”Innovation and Development Activities in Professional Service Firms – a Role Structure Perspective” tarkastellaan innovaatio- ja kehittämistoimintaan liittyviä roolirakenteita asiantuntijayrityksissä.

Siinä missä monissa organisaatioissa innovaatiotoiminta on edelleen keskittynyt erikseen nimetyille toimijoille, kuten kehittämistiimeille ja johdolle, asiantuntijaorganisaatiot nojaavat usein vahvasti asiakasrajapinnassa toimivien työntekijöidensä osaamiseen. Asiantuntijayritysten voidaankin sanoa olevan edelläkävijöitä työntekijälähtöisessä innovoinnissa. Tieto innovaatiotoiminnan organisoitumisesta tämänkaltaisessa työympäristössä on kuitenkin edelleen vähäistä. Väitöskirja syventää nykyistä aihealueeseen liittyvää tietämystä sosiaalista rakennetta ja rooleja käsittelevän teorialinssin avulla. Tutkimus osoittaa roolirakenteiden moninaisuuden yksittäisenkin yrityksen sisällä ja kuvaa niiden autonomista ja joustavaa luonnetta viidessä asiantuntijaorganisaatiossa.

Tervetuloa väitöstilaisuuteen!

Väitostiedote (pdf) löytyy tästä linkistä.

Väitöskirja tulee olemaan elektronisesti saatavilla osoitteessa http://lib.tkk.fi/Diss

Lisätietoja: tiina.tuominenat[at]aalto.fi

Lisätietoja IRIS-ryhmästä ja sen tutkimuksesta: iris.aalto.fi