KUMOUS käynnistyi – uusi hanke nojaa luottamusverkostoon

Tutkimuksen polut haarautuvat moniin eri suuntiin. Inno-Vointi- hankkeesta (2010-2013) yksi polku johti uuteen Tekes-rahoitteiseen tutkimus- ja kehitysprojektiin.

On kyse luottamuksesta, kun osa edellisen hankkeen toimijoista juoksee yhdessä kokoon uuden hankkeen. Se osoittaa, että tutkijat ja käytännön ammattilaiset haluavat jatkaa yhdessä hyvin alkanutta tuloksellista yhteistyötä. Luottamusta osoittaa myös se, että uskalletaan nostaa riskitasoa ja kurkottaa uusiin haasteisiin. Halutaan kumppanoitua uusien toimijoiden kanssa, yhdistyä toisiin polkuihin, ja synnyttää uutta osaamista.

Tekesin edustaja onnitteli konsortiota: ”Vain harvat onnistuivat”

Palvelutalouden vallankumous – Ihminen digitalisaation keskiössä eli KUMOUS käynnistettiin johtoryhmän kokouksessa 5.2.2015. Päärahoittaja Tekesin edustaja, hankevastaava Mervi Pulkkanen onnitteli tutkimuslaitoksia kovasta urakasta konsortion kokoamisessa. Hän muistutti, että ”vain harvat onnistuivat Tekesin syksyn rahoituskierroksella”. Pulkkanen totesi, että Tekesillä on paljon odotuksia KUMOUS-hankkeelle. ”Tekesin kannalta hankkeessa on kaksi tärkeää sanaa: digitalisaatio ja ihminen”, totesi Pulkkanen.

Konsortiossa voimaa yrityksistä, julkisorganisaatioista ja kolmannelta sektorilta

Hankkeessa on kumppaneina ja rahoittajina mukana Inno-Voinnista tuttuja tahoja: HUS-Servis, Vantaan kaupunki ja Hämeenlinnan kaupunki. Tämä on positiivinen asia ja osoitus siitä, että tutkijoihin luotetaan. Erityisen ilahduttavaa on, että mukana on paljon uusia yhteistyökumppaneita: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, CGI Oy, ManpowerGroup Oy, Väestöliiton kotisisar Oy, Edupoli, Lahden vanhusten asuntosäätiö ja Lappeenrannan palvelukeskussäätiö. Upea verkosto yrityksiä, julkisia organisaatioita ja kolmannen sektorin organisaatioita!

Johtoryhmään osallistuu lisäksi EK:n, AKAVAn, STTK:n, Kuntaliiton, KT Kuntatyönantajien, Turun ammattikorkeakoulun sekä Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteen asiantuntijat.

Tutkijaryhmässä ainutlaatuinen osaamisyhdistelmä

Tutkimuslaitosten yhteistyöverkostossa on sekä ”vanhaa” että ”uutta” kumppanuutta. Työterveyslaitos (TTL) koordinoi myös uutta hanketta, ja mukana on jo Inno-Vointi- hankkeesta tuttu VTT. Uutta osaamista ja energiaa yhteistyöhön tuovat Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT tutkijat sekä Helsingin yliopiston HY tutkijat. Koossa on monitieteinen, kokenut ja innostunut tutkijaryhmä!

Jory1KUVA_2015_tiimi

Kuvassa KUMOUS-tutkijat ja johtoryhmän puheenjohtaja 5.2.2015. Takarivissä vasemmalta: tutkija Katri Kallio (VTT), tohtoriopiskelija Anne Nordlund (HY), tutkija Sari Käpykangas (TTL), tutkija Martti Mäkimattila (LUT). Edessä vasemmalta: erikoistutkija Kirsi Hyytinen (VTT), yliopistonlehtori Pirjo Korvela (HY), vanhempi tutkija Mervi Hasu (TTL), Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth, erikoistutkija Satu Pekkarinen (LUT), erikoistutkija Eveliina Saari (TTL) ja professori Helinä Melkas (LUT). Kuvasta puuttuu tutkijaryhmään kuuluvat tutkimusprofessori Marja Toivonen (VTT) ja professori Jari Porras (LUT).

Lyhyesti KUMOUS-hankkeesta

Suomen asema maailmantalouden arvonluonnissa on murroksessa. Kansantaloutemme ei kasva: mikä neuvoksi? KUMOUS-hanke esittää palvelutalouden vallankumousta ratkaisuksi ongelmaan. Pelkkä investoiminen tieto- ja viestintäteknologiaan ei ratkaise laaja-alaisia ongelmia: tarvitaan aito ihmiskeskeinen palvelutalouden läpimurto palveluinnovaatioiden ja palveluintegraatioiden avulla.

Innovatiivisten palveluyhdistelmien syntyminen edellyttää vahvaa tutkimuksellista tukea. KUMOUS etsii kehityssuuntaa, joka kumpuaa ihmisten arjesta ja jossa teknologiaratkaisut tukevat arkea. Ydinkysymys on luoda yrityksille ja julkisille organisaatioille paremmat menestymisen edellytykset yhdistämällä ihmiset, tietotekniikka ja vaikuttavat toimintatavat. Tutkimuksen tavoitteena on kiihdyttää tavoiteltua yhdistämistä; siirtymistä ‘palvelujen viidakosta palvelujen puutarhaan’.

Uutuusarvona on yhdistää 1) palvelujen ja palveluinnovaatioiden tutkimus, 2) ihmisten ”palveluarjen” tutkimus, 3) oppimisinterventiot ja arviointi sekä 4) digitalisaation uudet mahdollisuudet (kaikennetti) uudella tavalla. Visiona on digitalisaation vahvistama palveluosaaminen yhteiskunnan läpäisevänä infrastruktuurina. Palvelujen ja digitalisaation hyötyjen (arvon) innovointi kuuluu kaikille; molemmat ovat kaikkien arkea. Digitalisaation keskiössä on ihmisten arki ja sen monimuotoisuus.

Kolmivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on 1,2 miljoonaa euroa. Hankkeen avausseminaari pidetään toukokuussa 2015.

http://www.ttl.fi/fi/uutiset/Sivut/Tekesilta_rahoitusta_innovatiivisten_palveluyhdistelmien_tutkimukseen.aspx

 

 

 

 

Onko julkisen palvelun käyttäjä itsekäs kuluttaja, sivustaseuraaja vai asiantuntija?

Ruuhkavuosien kuormittama, kiireinen nelikymppinen uranainen ja –mies haluaisi kunnalta verkkopalveluna virtuaalivihkimisen. Seurakunnalta olisi hyvä saada mummolle virtuaalihautajaiset, kun tärkeä projektimatka, golfloma, hiihtoloma ja pikkujouluviikonloppu menevät edelle.

Itsekkääksi julkishyödykkeiden kuluttajaksi ryhtyminen on vaikeaa. Mutta olemmeko vapaan kuluttajuuden sijaan asettuneet epähuomiossa sivustaseuraajiksi? Ryhmäkokoja kasvatetaan päivähoidossa ja peruskoulussa, ja kouluterveydenhoitajien määrää vähennetään – tuntuu pahalta, mutta tuumimme, että kai siihen joku jossain joskus puuttuu.

Julkinen palvelu ja hyödyke on asia, jota tuskin edes huomaamme käyttävämme. Avaamme vesihanan ja kas, puhdasta vettä tulee mielin määrin. Astumme kadulle ja liitymme liikenteen virtaan nousemalla bussiin tai hyppäämällä pyörän selkään kevyen liikenteen väylälle, joka on kaupungissa talvellakin aurattu ja hiekoitettu. Kunta tarjoaa palvelua päivähoidosta venepaikkoihin.

Kunta ja yhteiskunta ehkä tarvitsevat sinulta jotakin. Palvelun hyödyntäjänä voit tuottaa julkista hyvää – omien voimavarojesi puitteissa. Asiantuntemustasi ja kokemuksiasi tarvitaan käyttämäsi palvelun kehittämiseksi, päätöksenteon avuksi ja heikompien turvaksi. Kunnan kannattaisi pyytää vaihteeksi sinun apuasi.

Inno-Vointi –mallin viidestä ydinajatuksesta kolmas on

PALVELUN KÄYTTÄJÄ

Käyttäjä on oman palvelunsa ja omien tarpeidensa asiantuntija. Hänen näkemyksensä kannattaa siis selvittää ennen kuin tekee mitään turhaa.

Lue viisi ydinajatusta innovoinnista: http://www.inno-vointi.fi/fi/innovoinnin-periaatteet/ydinajatukset-julkisen-sektorin-innovaatiojohtamisesta. Lue lisää 21.5 julkaistusta uudistamisen toiminta- ja johtamismallista, joka on tarkoitettu työntekijöille, esimiehille, johtajille ja henkilöstöasiantuntijoille. Malli on laaja verkkosisältö, joka auttaa julkissektorin työpaikkoja ja henkilöstöä uudistamistyössä. Katso www.innovointi.fi

Luotatko ruohonjuuren työntekijään vai raportointijärjestelmään?

Televisiossa on näytetty amerikkalaista Pomo piilossa- sarjaa. Ohjelma on sokerikuorrutettu paketti, mutta paljastaa, että pomo ei tunne työn arkea ja työntekijöidensä osaamisen laatua. Työpaikan lattiatasolle menevä, työntekijäksi naamioituva johtaja yllättyy positiivisesti. Kipeä havainto pomolle puolestaan on se, että hän ei yleensä selviä ruohonjuuren työstä.

Johtaja ja esimies katsovat tänä päivänä ruohonjuuren työhön toiminnanohjausjärjestelmän välityksellä. Henkilöstö tekee töitään ja raportoi järjestelmään tarkasti mitä tuli tehtyä, missä ajassa, kuinka monta suoritetta jne. Myös julkisissa palveluissa on yhä enemmän käytössä raportointijärjestelmiä. Kotipalveluhenkilöstö vanhuspalveluissa raportoi mobiililaitteella järjestelmään jokaisen kotikäynnin tiedot. Esimiehen koneelle piirtyvät käyrät ja pylväät suoritteista joka hetki. Mummon kodissa työntekijä ehkä viettää yhä harvempia minuutteja, vaihtaa hänen kanssaan yhä vähemmän kuulumisia, tekee toimet yhä hätäisemmin ja tuntee yhä enemmän huolta mummosta sekä huonoa omaatuntoa työnsä laadusta. Kumpaa sinä mummon omaisena toivot, parempia raportteja vai parempaa hoivaa? Entä mummo?

Inno-Vointi –mallin viidestä ydinajatuksesta toinen on

RUOHONJUURI

Henkilöllä, joka työskentelee lähimpänä julkisen palvelun käyttäjää, on paras käsitys siitä, mikä palvelussa toimii käytännössä ja mikä on olennaista. Työntekijöiden osaaminen, ideat ja käyttäjätuntemus tarvitaan mukaan kehittämiseen.

Lue lisää 21.5 julkaistusta uudistamisen toiminta- ja johtamismallista, joka on tarkoitettu työntekijöille, esimiehille, johtajille ja henkilöstöasiantuntijoille. Malli on laaja verkkosisältö, joka auttaa julkissektorin työpaikkoja ja henkilöstöä uudistamistyössä.

Katso www.innovointi.fi

Minipilottikokeilutoiminta – innovaatioita arjen tekemiseen

Nyt on ilmassa pöhinää ja uudenlaista yhteistyötä. Tai ehkä kyse on sittenkin vanhojen verkostojen uudenlaisesta tavasta toimia. Kun asukkailta ja eri toimijoilta (järjestöjen, yhdistysten, yritysten, seurakunnan ja kaupungin oman palvelutuotannon) kysyttiin mitä haluatte tehdä, minkälaisia ideoita teillä on lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen, syntyi sukupolvia ja sektorirajoja rohkeasti ylittäviä ideoita. Nyt kokemuksia on kertynyt 120 minipilotin ja 500 euron avustusten avulla. Lisäksi on syntynyt kymmeniä kokeiluja ja uudenlaista yhteistyötä ilman tuota kannustinta. Kohtaaminen asukkaiden arjessa on tuonut esiin todellista voimaantumista ja yhdessä tekemistä. Mikä siis on minipilotti?

Minipilotti on konkreettinen keino kokeilla palvelujen tuottamista asukas- ja asiakaslähtöisesti. Minipiloteissa tutkitaan asukkaiden, järjestöjen, yritysten, oman tuotannon innostusta ja mahdollisuuksia osallistua alueellisten palvelu- ja toimintakokonaisuuksien rakentamiseen. Minipilotit tuottavat tilaajalle ja tuottajalle tietoa eri alueiden (hankkeessa Iittala ja Jukola) toimijaverkostoista ja asukkaiden tarpeista.

Tärkeintä on koettu uutuus, muutos ja hyödyllisyys.

Nopea johtopäätös on, että asukkaiden tarpeet eivät rajaudu sektorirajoihin. Halukkaiden toimijoiden joukko on uskomattoman laaja ja moninainen. Toimintamahdollisuudet ylittävät ikärajat, kun sama toiminta palvelee eri tavoin eri-ikäisiä.  Ensimmäisellä minipilottikierroksella saatiin esiin pintakuva. Mitä jo tästä kuvasta opitaan, mistä innostutaan, mihin rohjetaan tarttua? (Lainaus: Hämeenlinnan kaupungin kehittämisyksikön johtajan Kirsti Mäensivun pohdinnasta Uudistuva kylä kaupungissa –hankkeen 2. väliraportista)

Torstaitreffit minipilotti on ollut erittäin vaikuttava kokeilu, josta on muodostunut jatkuva toimintatapa Jukolan koulun opettajien, oppilaiden ja vanhempien keskuuteen. Kouluohjaaja Ria Paloposki on ollut tämän kokeilun kantavana voimana ja päätoteuttaja.

Rialta kysyttiin mistä ideat minipilotteihin ovat tulleet ja mikä on motivoinut tekemään toisin:

Miksi ja mistä ideat ovat tulleet?

Oli lupa keksiä kaikkea mahdollista, mikä voisi käynnistää eloa yhteistyöhön kodin ja koulun välille, sai heittäytyä mielikuvituksen vietäväksi. Ideoita on saanut myös keskusteluista vanhempien ja oppilaiden kanssa sekä seuraamalla arkea – ottamalla opiksi haastavista tilanteista.

Mikä motivoi ja innostaa?

Lähimmän esimiehen, rehtorin ehdoton tuki ja kannustus, hänen uudistukseen valmis avoin ajatusmaailma. Hankkeen puolelta asukasagentin ideamylly, tiedonjako muista toimijoista, mahdollisuuksista kaupungin sisäisen palveluverkoston toiminnassa. Tämä ehkä antoi sen kuvan, että nytkö tämä lähtee lapasesta: mikä on asukaslähtöistä toimintaa, kun kaupungin työntekijät keskenään ideoivat mitä merkillisimpiä yhteistyömuotoja kaupungin eri työalojen kesken – toki tarjotakseen asukkaille parempia maksuttomia, kaikille avoimia palveluja.

Asukasagentin palautteet tehdystä työstä ja sen kantamasta hedelmästä muuallakin kuin omassa työpisteessä ovat antaneet uskoa, että olemme oikeilla jäljillä. Kunpa tämän hankkeen myötä isommat päättäjät huomaisivat, että hyvinkin pienellä panostuksella perusarkeen saadaan aikaan isot ja pitkäaikaiset säästöt kaiken maailman erityispalveluissa.”

Ria Paloposken ja Jukolan koulun rehtorin Taina Lindin minipilotti Torstaitreffit – hyvä käytäntö koulun ja kodin yhteistyöhön. (Katso video: http://www.youtube.com/watch?v=UX0Ut1i57G0 )

Linkki Torstaitreffit -esitteeseen: http://www.hameenlinna.fi/pages/396244/Torstaitreffit_esite.pdf

Linkki Asukasagentti Mira Sillanpää kutsuu mukaan Minipilottiin –videoon: http://www.youtube.com/watch?v=jFiHNzFiOxM&feature=plcp

Kirjoittaja Mira Sillanpää, asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa –hanke mira.sillanpaa@hameenlinna.fi

Palvelumuotoilusta potkua uudistumiseen ja käyttäjäymmärryksen luontiin?

Toimivat palvelut ovat hyvinvointiyhteiskunnan edellytys. Julkiset palvelut tulee kuitenkin jatkossa tuottaa entistä niukemmilla resursseilla samalla, kun väestö ikääntyy. Tarvitaan innovatiivisuutta. Palvelumuotoilu on lähestymistapa, jossa hyödynnetään teollisen muotoilun ja taiteen lähtökohdista edelleen kehitettyjä menetelmiä palvelujen yhteissuunnitteluun. Tavoitteena on suunnitella palveluita, jotka ovat mahdollisimman käyttäjälähtöisiä. Tämä tarkoittaa käyttäjien tarpeesta nousevia ja näitä tarpeita palvelevia, helppokäyttöisiä ja sujuvia palveluita. Palvelumuotoilussa palveluiden tuottajan näkökulmaa ravistellaan analysoimalla palveluiden käyttötilanteita, hahmottamalla käyttäjien palvelupolkua ja uudistamalla tätä kautta koko palvelukonseptia. Käyttäjä on suunnitteluprosessin keskiössä.

Palvelumuotoilun prosessissa hyödynnetään luovia menetelmiä käyttäjien paremmaksi ymmärtämiseksi, uusien ideoiden hahmottamiseksi sekä niiden konkretisoimiseksi. Prosessi käynnistetään aina käyttäjän palvelukokemuksen hahmottamisesta. Esimerkiksi mikäli haasteena on suunnitella uudistunut palvelu nuorille, valitaan kohderyhmäksi tietyn ikäiset nuoret. Heidän asemaansa pyritään asettumaan erilaisin menetelmin tai heidän toimintaansa tarkkaillaan joko yleisesti tai tietyn palvelun kontekstissa: miten nuoret nyt toimivat, missä, keiden kanssa, millä välinein, miksi näin? Näistä lähtökodin palvelua voidaan analysoida ja ideoidaan edelleen.

Yhteiskehittäminen, yhteissuunnittelu ja arvon yhteisluonti ovat keskeisiä käsitteitä. Näillä tarkoitetaan sitä, kuinka eri taustoja edustavat ihmiset – kehittäjät, suunnittelijat,  palveluiden tuottajat (esim. eri johtotasoilta) ja käyttäjät – tuodaan yhteen ideoimaan. Tiedämme, kuinka haastavaa asioiden näkeminen uudessa valossa saattaa olla, etenkin mikäli niiden kanssa on toiminut pitkään. Ihmisille on luontaista toteuttaa asioita totutulla tavalla ja toimintatavan muuttaminen saattaa tuntua vaivalloiseltakin. Tässä käyttäjän näkökulman painottaminen, paremman palvelun luominen asiakkaalle, edesauttaa yhteisen ymmärryksen ja tavoitetilan luomista. Tässä taiteesta inspiraationsa saaneet menetelmät toimivat tulkkina.

Tiivistäen voidaan palvelumuotoilua kuvata taiteesta inspiraationsa saaneeksi lähestymistavaksi, joka hyödyntää ja täydentää markkinoinnin, teknologian, käyttäytymisen sekä innovaatioiden tutkimuksen ja kehityksen näkökulmia. Palvelumuotoilu korostaa aina käyttäjää ja hänen kokemuksiaan. Käyttäjien rooliin voidaan joko asettua, heidän toimintaa havainnoida tai heidät voidaan ottaa mukaan suunnittelutiimiin. Näin avataan uusia näkökulmia ja kehitysmahdollisuuksia palveluille. Yhteisuunnittelu vahdittuu kun keskitytään käyttäjän parempaan palveluun ja unohdetaan hetkeksi oma jokapäiväinen rooli työyhteisössä. Konkretisoinnin menetelmät jättävät muistijäljen prosessin vaiheista sekä helpottavat ideoiden esittämistä ja omaksumista.

Oletko sinä kokeillut palvelumuotoilua? Me olemme saaneet lähestymistavasta inspiraatiota Inno-Vointi johtamismallin rakentamiseen julkiselle sektorille. Minkälaisia kokemuksia sinulla on palvelumuotoilusta?