KUMOUS käynnistyi – uusi hanke nojaa luottamusverkostoon

Tutkimuksen polut haarautuvat moniin eri suuntiin. Inno-Vointi- hankkeesta (2010-2013) yksi polku johti uuteen Tekes-rahoitteiseen tutkimus- ja kehitysprojektiin.

On kyse luottamuksesta, kun osa edellisen hankkeen toimijoista juoksee yhdessä kokoon uuden hankkeen. Se osoittaa, että tutkijat ja käytännön ammattilaiset haluavat jatkaa yhdessä hyvin alkanutta tuloksellista yhteistyötä. Luottamusta osoittaa myös se, että uskalletaan nostaa riskitasoa ja kurkottaa uusiin haasteisiin. Halutaan kumppanoitua uusien toimijoiden kanssa, yhdistyä toisiin polkuihin, ja synnyttää uutta osaamista.

Tekesin edustaja onnitteli konsortiota: ”Vain harvat onnistuivat”

Palvelutalouden vallankumous – Ihminen digitalisaation keskiössä eli KUMOUS käynnistettiin johtoryhmän kokouksessa 5.2.2015. Päärahoittaja Tekesin edustaja, hankevastaava Mervi Pulkkanen onnitteli tutkimuslaitoksia kovasta urakasta konsortion kokoamisessa. Hän muistutti, että ”vain harvat onnistuivat Tekesin syksyn rahoituskierroksella”. Pulkkanen totesi, että Tekesillä on paljon odotuksia KUMOUS-hankkeelle. ”Tekesin kannalta hankkeessa on kaksi tärkeää sanaa: digitalisaatio ja ihminen”, totesi Pulkkanen.

Konsortiossa voimaa yrityksistä, julkisorganisaatioista ja kolmannelta sektorilta

Hankkeessa on kumppaneina ja rahoittajina mukana Inno-Voinnista tuttuja tahoja: HUS-Servis, Vantaan kaupunki ja Hämeenlinnan kaupunki. Tämä on positiivinen asia ja osoitus siitä, että tutkijoihin luotetaan. Erityisen ilahduttavaa on, että mukana on paljon uusia yhteistyökumppaneita: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, CGI Oy, ManpowerGroup Oy, Väestöliiton kotisisar Oy, Edupoli, Lahden vanhusten asuntosäätiö ja Lappeenrannan palvelukeskussäätiö. Upea verkosto yrityksiä, julkisia organisaatioita ja kolmannen sektorin organisaatioita!

Johtoryhmään osallistuu lisäksi EK:n, AKAVAn, STTK:n, Kuntaliiton, KT Kuntatyönantajien, Turun ammattikorkeakoulun sekä Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteen asiantuntijat.

Tutkijaryhmässä ainutlaatuinen osaamisyhdistelmä

Tutkimuslaitosten yhteistyöverkostossa on sekä ”vanhaa” että ”uutta” kumppanuutta. Työterveyslaitos (TTL) koordinoi myös uutta hanketta, ja mukana on jo Inno-Vointi- hankkeesta tuttu VTT. Uutta osaamista ja energiaa yhteistyöhön tuovat Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT tutkijat sekä Helsingin yliopiston HY tutkijat. Koossa on monitieteinen, kokenut ja innostunut tutkijaryhmä!

Jory1KUVA_2015_tiimi

Kuvassa KUMOUS-tutkijat ja johtoryhmän puheenjohtaja 5.2.2015. Takarivissä vasemmalta: tutkija Katri Kallio (VTT), tohtoriopiskelija Anne Nordlund (HY), tutkija Sari Käpykangas (TTL), tutkija Martti Mäkimattila (LUT). Edessä vasemmalta: erikoistutkija Kirsi Hyytinen (VTT), yliopistonlehtori Pirjo Korvela (HY), vanhempi tutkija Mervi Hasu (TTL), Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth, erikoistutkija Satu Pekkarinen (LUT), erikoistutkija Eveliina Saari (TTL) ja professori Helinä Melkas (LUT). Kuvasta puuttuu tutkijaryhmään kuuluvat tutkimusprofessori Marja Toivonen (VTT) ja professori Jari Porras (LUT).

Lyhyesti KUMOUS-hankkeesta

Suomen asema maailmantalouden arvonluonnissa on murroksessa. Kansantaloutemme ei kasva: mikä neuvoksi? KUMOUS-hanke esittää palvelutalouden vallankumousta ratkaisuksi ongelmaan. Pelkkä investoiminen tieto- ja viestintäteknologiaan ei ratkaise laaja-alaisia ongelmia: tarvitaan aito ihmiskeskeinen palvelutalouden läpimurto palveluinnovaatioiden ja palveluintegraatioiden avulla.

Innovatiivisten palveluyhdistelmien syntyminen edellyttää vahvaa tutkimuksellista tukea. KUMOUS etsii kehityssuuntaa, joka kumpuaa ihmisten arjesta ja jossa teknologiaratkaisut tukevat arkea. Ydinkysymys on luoda yrityksille ja julkisille organisaatioille paremmat menestymisen edellytykset yhdistämällä ihmiset, tietotekniikka ja vaikuttavat toimintatavat. Tutkimuksen tavoitteena on kiihdyttää tavoiteltua yhdistämistä; siirtymistä ‘palvelujen viidakosta palvelujen puutarhaan’.

Uutuusarvona on yhdistää 1) palvelujen ja palveluinnovaatioiden tutkimus, 2) ihmisten ”palveluarjen” tutkimus, 3) oppimisinterventiot ja arviointi sekä 4) digitalisaation uudet mahdollisuudet (kaikennetti) uudella tavalla. Visiona on digitalisaation vahvistama palveluosaaminen yhteiskunnan läpäisevänä infrastruktuurina. Palvelujen ja digitalisaation hyötyjen (arvon) innovointi kuuluu kaikille; molemmat ovat kaikkien arkea. Digitalisaation keskiössä on ihmisten arki ja sen monimuotoisuus.

Kolmivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on 1,2 miljoonaa euroa. Hankkeen avausseminaari pidetään toukokuussa 2015.

http://www.ttl.fi/fi/uutiset/Sivut/Tekesilta_rahoitusta_innovatiivisten_palveluyhdistelmien_tutkimukseen.aspx

 

 

 

 

Onko julkisen palvelun käyttäjä itsekäs kuluttaja, sivustaseuraaja vai asiantuntija?

Ruuhkavuosien kuormittama, kiireinen nelikymppinen uranainen ja –mies haluaisi kunnalta verkkopalveluna virtuaalivihkimisen. Seurakunnalta olisi hyvä saada mummolle virtuaalihautajaiset, kun tärkeä projektimatka, golfloma, hiihtoloma ja pikkujouluviikonloppu menevät edelle.

Itsekkääksi julkishyödykkeiden kuluttajaksi ryhtyminen on vaikeaa. Mutta olemmeko vapaan kuluttajuuden sijaan asettuneet epähuomiossa sivustaseuraajiksi? Ryhmäkokoja kasvatetaan päivähoidossa ja peruskoulussa, ja kouluterveydenhoitajien määrää vähennetään – tuntuu pahalta, mutta tuumimme, että kai siihen joku jossain joskus puuttuu.

Julkinen palvelu ja hyödyke on asia, jota tuskin edes huomaamme käyttävämme. Avaamme vesihanan ja kas, puhdasta vettä tulee mielin määrin. Astumme kadulle ja liitymme liikenteen virtaan nousemalla bussiin tai hyppäämällä pyörän selkään kevyen liikenteen väylälle, joka on kaupungissa talvellakin aurattu ja hiekoitettu. Kunta tarjoaa palvelua päivähoidosta venepaikkoihin.

Kunta ja yhteiskunta ehkä tarvitsevat sinulta jotakin. Palvelun hyödyntäjänä voit tuottaa julkista hyvää – omien voimavarojesi puitteissa. Asiantuntemustasi ja kokemuksiasi tarvitaan käyttämäsi palvelun kehittämiseksi, päätöksenteon avuksi ja heikompien turvaksi. Kunnan kannattaisi pyytää vaihteeksi sinun apuasi.

Inno-Vointi –mallin viidestä ydinajatuksesta kolmas on

PALVELUN KÄYTTÄJÄ

Käyttäjä on oman palvelunsa ja omien tarpeidensa asiantuntija. Hänen näkemyksensä kannattaa siis selvittää ennen kuin tekee mitään turhaa.

Lue viisi ydinajatusta innovoinnista: http://www.inno-vointi.fi/fi/innovoinnin-periaatteet/ydinajatukset-julkisen-sektorin-innovaatiojohtamisesta. Lue lisää 21.5 julkaistusta uudistamisen toiminta- ja johtamismallista, joka on tarkoitettu työntekijöille, esimiehille, johtajille ja henkilöstöasiantuntijoille. Malli on laaja verkkosisältö, joka auttaa julkissektorin työpaikkoja ja henkilöstöä uudistamistyössä. Katso www.innovointi.fi

”Osallistuin juuri aivoriiheen”

Inno-Vointi -projektissa järjestettiin toukokuussa 2012 kaksi oppimistyöpajaa projektiin osallistuville organisaatioille. Työpajat onnistuivat hienosti, keskustelu oli vilkasta, tutkijat ja osallistujat saivat paljon uusia ajatuksia työhönsä. Julkaisemme sivustolla valikoiman työpajojen tuloksia ja osallistujien lyhyitä kirjoituksia työpajojen kokemuksista. Tämä on ensimmäinen blogikirjoitus Inno-Vointi -projektin oppimistyöpajojen kokemuksista.

Helsinki kutsuu kaikkia ideoimaan parempaa kotikaupunkia. Kaupungin verkkosivuilla on sähköinen aivoriihi, jossa kaikki voivat vapaasti esittää ajatuksiaan ja kommentoida toisten ehdotuksia siitä, miten kaupungin palveluja tulisi kehittää, millaista Helsinkiä pitäisi rakentaa ja mitä tekoja toiveiden Helsingin toteuttamiseksi tarvitaan. Osallistuin juuri aivoriiheen.

Inno-Vointi hankkeen oppimistyöpajassa kirkastui ajatus, että arjen toiminnan kehittäminen ei vaadi suuria toimenpiteitä, mutta sitä enemmän luovia ajatuksia tuottavaa avointa ilmapiiriä. Aina ei vaadita hienoa sähköistä verkkoratkaisua tai muodollista aloitetoimintaa uusien ideoiden synnyttämiseen. Parhaat ideat syntyvät tauoilla, kahvipöytäkeskusteluissa ja muissa yhteisissä pohdinnoissa, joskus myös työpalaverien oheistuotteina.

Avoimen ja luottamusta herättävän ilmapiirin lisäksi tarvitaan fasilitaattori – vai tarvitaanko sellaista? Verohallinnolla oli hyvä esimerkki keskitetystä fasilitoinnista. Näkisin myös HR:n roolin tällaisena mahdollistajana, liiketoiminnan edellytysten luojana, ei vain ikuisena valvojana ja kontrolloijana. Arkipäivän kehittämisessä roolin voi ottaa kuka tahansa. Välillä on terveellistä nostaa katse tietokoneesta, lähteä tauolle, antaa ideoiden lentää ja innostaa myös toisten ajatuksia. Voi harrastaa arjen (työ)hulluutta.

Aivoriihityöskentelyä helpotti laaja aihe-alue. Samoin kävi monikulttuurisuus-hankkeessa, johon osallistuimme taannoin.  Aihetta tai mahdollisia tuotoksi ei  rajattu etukäteen ja toisaalta moniin ratkaisuihin oli käytännön tarve. Ideoita alkoi syntyä, useimmiten juuri vapaamuotoisesti ja vapaamuotoisissa kokoonpanoissa. Kehittämistä tehdään usein erillisissä kehittämisryhmissä tai organisaation eri tasoilla tai yksiköissä. Julkishallinnossa hierarkkisuus elää edelleen hyvin vahvasti. Työpajan keskeisimpiä teesejä oli työntekijöiden ja tarvittaessa myös asiakkaiden mukaan ottaminen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen. Silloin joutuu rikkomaan tasojen välisiä rajoja tai organisaatiolaatikoiden seiniä.

Kirjoittaja Merja Jacobsson, Koulutussuunnittelija, Asiakas- ja kehittämisyksikkö, Palmia