Onko julkisen palvelun käyttäjä itsekäs kuluttaja, sivustaseuraaja vai asiantuntija?

Ruuhkavuosien kuormittama, kiireinen nelikymppinen uranainen ja –mies haluaisi kunnalta verkkopalveluna virtuaalivihkimisen. Seurakunnalta olisi hyvä saada mummolle virtuaalihautajaiset, kun tärkeä projektimatka, golfloma, hiihtoloma ja pikkujouluviikonloppu menevät edelle.

Itsekkääksi julkishyödykkeiden kuluttajaksi ryhtyminen on vaikeaa. Mutta olemmeko vapaan kuluttajuuden sijaan asettuneet epähuomiossa sivustaseuraajiksi? Ryhmäkokoja kasvatetaan päivähoidossa ja peruskoulussa, ja kouluterveydenhoitajien määrää vähennetään – tuntuu pahalta, mutta tuumimme, että kai siihen joku jossain joskus puuttuu.

Julkinen palvelu ja hyödyke on asia, jota tuskin edes huomaamme käyttävämme. Avaamme vesihanan ja kas, puhdasta vettä tulee mielin määrin. Astumme kadulle ja liitymme liikenteen virtaan nousemalla bussiin tai hyppäämällä pyörän selkään kevyen liikenteen väylälle, joka on kaupungissa talvellakin aurattu ja hiekoitettu. Kunta tarjoaa palvelua päivähoidosta venepaikkoihin.

Kunta ja yhteiskunta ehkä tarvitsevat sinulta jotakin. Palvelun hyödyntäjänä voit tuottaa julkista hyvää – omien voimavarojesi puitteissa. Asiantuntemustasi ja kokemuksiasi tarvitaan käyttämäsi palvelun kehittämiseksi, päätöksenteon avuksi ja heikompien turvaksi. Kunnan kannattaisi pyytää vaihteeksi sinun apuasi.

Inno-Vointi –mallin viidestä ydinajatuksesta kolmas on

PALVELUN KÄYTTÄJÄ

Käyttäjä on oman palvelunsa ja omien tarpeidensa asiantuntija. Hänen näkemyksensä kannattaa siis selvittää ennen kuin tekee mitään turhaa.

Lue viisi ydinajatusta innovoinnista: http://www.inno-vointi.fi/fi/innovoinnin-periaatteet/ydinajatukset-julkisen-sektorin-innovaatiojohtamisesta. Lue lisää 21.5 julkaistusta uudistamisen toiminta- ja johtamismallista, joka on tarkoitettu työntekijöille, esimiehille, johtajille ja henkilöstöasiantuntijoille. Malli on laaja verkkosisältö, joka auttaa julkissektorin työpaikkoja ja henkilöstöä uudistamistyössä. Katso www.innovointi.fi

Johtamisella yhteisestä huolesta yhteiseen toimintaan

Mitä tapahtuu, kun yksi ihminen huolestuu jostakin? Ei välttämättä mitään. Entä, jos toinenkin huolestuu? Ja vieläpä puhuu huolestaan sen ensimmäisen kanssa. Silloin voi jo jotain tapahtuakin. Jos nämä huolestuneet ovat vielä sellaisessa asemassa, että voivat jotakin huolelleen tehdä, niin voi tapahtua jotakin merkittävää.

Vantaan kaupungilla on pitkään tehty työtä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Jo yli kymmenen vuoden ajan on seurattu peruskoulun päättävien nuorten sijoittumista jatkokoulutukseen. Heitä, jotka eivät ole yhteishaussa suoraan saaneet opiskelupaikkaa, on ohjattu ja tuettu monin keinoin. Lisäksi opetusta ja oppilaiden ohjausta on kehitetty monin keinoin, jotta mahdollisimman moni löytäisi itselleen sopivan opiskelupaikan suoraan yhteishaussa. Nämä uudistukset täydentävät kaupungin palvelurakennetta – erityisesti peruspalveluiden väliin jääviä katvealueita.

Näiden muutosten taustalla on kaupungin johdon, työntekijlöiden ja luottamushenkilöiden sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen. Erityisen tärkeää on ollut sivistystoimen johdon sitoutuminen ja yhteistyö. Se on syntynyt yhteisestä huolesta, johon on tartuttu yhdessä.

Lue lisää Inno-Vointi-sivustolta: Huomio katveisiin – projekteista apu palvelurakenteen täydentämiseen ja kehittämiseen