KUMOUS käynnistyi – uusi hanke nojaa luottamusverkostoon

Tutkimuksen polut haarautuvat moniin eri suuntiin. Inno-Vointi- hankkeesta (2010-2013) yksi polku johti uuteen Tekes-rahoitteiseen tutkimus- ja kehitysprojektiin.

On kyse luottamuksesta, kun osa edellisen hankkeen toimijoista juoksee yhdessä kokoon uuden hankkeen. Se osoittaa, että tutkijat ja käytännön ammattilaiset haluavat jatkaa yhdessä hyvin alkanutta tuloksellista yhteistyötä. Luottamusta osoittaa myös se, että uskalletaan nostaa riskitasoa ja kurkottaa uusiin haasteisiin. Halutaan kumppanoitua uusien toimijoiden kanssa, yhdistyä toisiin polkuihin, ja synnyttää uutta osaamista.

Tekesin edustaja onnitteli konsortiota: ”Vain harvat onnistuivat”

Palvelutalouden vallankumous – Ihminen digitalisaation keskiössä eli KUMOUS käynnistettiin johtoryhmän kokouksessa 5.2.2015. Päärahoittaja Tekesin edustaja, hankevastaava Mervi Pulkkanen onnitteli tutkimuslaitoksia kovasta urakasta konsortion kokoamisessa. Hän muistutti, että ”vain harvat onnistuivat Tekesin syksyn rahoituskierroksella”. Pulkkanen totesi, että Tekesillä on paljon odotuksia KUMOUS-hankkeelle. ”Tekesin kannalta hankkeessa on kaksi tärkeää sanaa: digitalisaatio ja ihminen”, totesi Pulkkanen.

Konsortiossa voimaa yrityksistä, julkisorganisaatioista ja kolmannelta sektorilta

Hankkeessa on kumppaneina ja rahoittajina mukana Inno-Voinnista tuttuja tahoja: HUS-Servis, Vantaan kaupunki ja Hämeenlinnan kaupunki. Tämä on positiivinen asia ja osoitus siitä, että tutkijoihin luotetaan. Erityisen ilahduttavaa on, että mukana on paljon uusia yhteistyökumppaneita: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, CGI Oy, ManpowerGroup Oy, Väestöliiton kotisisar Oy, Edupoli, Lahden vanhusten asuntosäätiö ja Lappeenrannan palvelukeskussäätiö. Upea verkosto yrityksiä, julkisia organisaatioita ja kolmannen sektorin organisaatioita!

Johtoryhmään osallistuu lisäksi EK:n, AKAVAn, STTK:n, Kuntaliiton, KT Kuntatyönantajien, Turun ammattikorkeakoulun sekä Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteen asiantuntijat.

Tutkijaryhmässä ainutlaatuinen osaamisyhdistelmä

Tutkimuslaitosten yhteistyöverkostossa on sekä ”vanhaa” että ”uutta” kumppanuutta. Työterveyslaitos (TTL) koordinoi myös uutta hanketta, ja mukana on jo Inno-Vointi- hankkeesta tuttu VTT. Uutta osaamista ja energiaa yhteistyöhön tuovat Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT tutkijat sekä Helsingin yliopiston HY tutkijat. Koossa on monitieteinen, kokenut ja innostunut tutkijaryhmä!

Jory1KUVA_2015_tiimi

Kuvassa KUMOUS-tutkijat ja johtoryhmän puheenjohtaja 5.2.2015. Takarivissä vasemmalta: tutkija Katri Kallio (VTT), tohtoriopiskelija Anne Nordlund (HY), tutkija Sari Käpykangas (TTL), tutkija Martti Mäkimattila (LUT). Edessä vasemmalta: erikoistutkija Kirsi Hyytinen (VTT), yliopistonlehtori Pirjo Korvela (HY), vanhempi tutkija Mervi Hasu (TTL), Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth, erikoistutkija Satu Pekkarinen (LUT), erikoistutkija Eveliina Saari (TTL) ja professori Helinä Melkas (LUT). Kuvasta puuttuu tutkijaryhmään kuuluvat tutkimusprofessori Marja Toivonen (VTT) ja professori Jari Porras (LUT).

Lyhyesti KUMOUS-hankkeesta

Suomen asema maailmantalouden arvonluonnissa on murroksessa. Kansantaloutemme ei kasva: mikä neuvoksi? KUMOUS-hanke esittää palvelutalouden vallankumousta ratkaisuksi ongelmaan. Pelkkä investoiminen tieto- ja viestintäteknologiaan ei ratkaise laaja-alaisia ongelmia: tarvitaan aito ihmiskeskeinen palvelutalouden läpimurto palveluinnovaatioiden ja palveluintegraatioiden avulla.

Innovatiivisten palveluyhdistelmien syntyminen edellyttää vahvaa tutkimuksellista tukea. KUMOUS etsii kehityssuuntaa, joka kumpuaa ihmisten arjesta ja jossa teknologiaratkaisut tukevat arkea. Ydinkysymys on luoda yrityksille ja julkisille organisaatioille paremmat menestymisen edellytykset yhdistämällä ihmiset, tietotekniikka ja vaikuttavat toimintatavat. Tutkimuksen tavoitteena on kiihdyttää tavoiteltua yhdistämistä; siirtymistä ‘palvelujen viidakosta palvelujen puutarhaan’.

Uutuusarvona on yhdistää 1) palvelujen ja palveluinnovaatioiden tutkimus, 2) ihmisten ”palveluarjen” tutkimus, 3) oppimisinterventiot ja arviointi sekä 4) digitalisaation uudet mahdollisuudet (kaikennetti) uudella tavalla. Visiona on digitalisaation vahvistama palveluosaaminen yhteiskunnan läpäisevänä infrastruktuurina. Palvelujen ja digitalisaation hyötyjen (arvon) innovointi kuuluu kaikille; molemmat ovat kaikkien arkea. Digitalisaation keskiössä on ihmisten arki ja sen monimuotoisuus.

Kolmivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on 1,2 miljoonaa euroa. Hankkeen avausseminaari pidetään toukokuussa 2015.

http://www.ttl.fi/fi/uutiset/Sivut/Tekesilta_rahoitusta_innovatiivisten_palveluyhdistelmien_tutkimukseen.aspx

 

 

 

 

Tekesiltä 740 000 euroa innovatiivisten palveluyhdistelmien tutkimukseen

Tekes on myöntänyt yli 740 000 euroa Työterveyslaitoksen koordinoimalle tutkimushankkeelle, jonka kohteena ovat innovatiiviset palveluyhdistelmät ja digitalisaation ihmiskeskeinen hyödyntäminen tulevaisuuden palveluissa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 1,2 miljoonaa euroa ja se kestää kolme vuotta.

Tutkimushankkeen nimi on Palvelutalouden vallankumous – Ihminen digitalisaation keskiössä 2015–2017 (KUMOUS). Hankkeessa yhdistetään muun muassa digitaalisten palvelujen ja niiden arkisten käyttökokemusten tutkimus. Tavoitteena on saada teknologiaratkaisut tukemaan ihmisten arkea niin, että yrityksillä ja julkisilla organisaatioilla on paremmat menestymisen edellytykset.

Tutkimuksen hyödyt elinkeinoelämälle ovat monipuoliset, ja hankkeella on laaja yhteiskunnallinen vaikutus. Tutkimustulokset auttavat yrityksiä parantamaan palvelujensa laatua, käytettävyyttä, kustannustehokkuutta, vaikuttavuutta, uudistumista ja kilpailukykyä. Tuotokset edistävät avoimen innovaation ja ketterän innovaatiotoiminnan osaamista.

Tutkimuksen toteuttajakonsortioon kuuluvat Työterveyslaitos, VTT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Helsingin yliopisto. Tutkimusta koordinoi Työterveyslaitos. Hankekonsortion johtaja on erikoistutkija Mervi Hasu.

Lisää aiheesta:

http://www.ttl.fi/fi/uutiset/Sivut/Tekesilta_rahoitusta_innovatiivisten_palveluyhdistelmien_tutkimukseen.aspx

 

Kohtaamisia – paperilla vai oikeassa elämässä?

Nykyorganisaatiot ovat ydintehtävien, teema-alueiden, tukitoimintojen, sidosryhmäsuhteiden, tiimien (ja näitä koskevien lyhenteiden) muodostamia rakennelmia, matriiseja. Jos kaikkien eri ulottuvuuksien yhdistelmät laskettaisiin, saataisiin tuhansia ”soluja”. Riippuvuuksia on paljon, viestintää tarvitaan moneen suuntaan ja raportointia vaaditaan montaa lajia. Miten vuorovaikutus onnistuu? Saadaanko asioita aikaiseksi, vai pyöritetäänkö sähköistä suunnittelu- ja raportointirumbaa? Yhteistyö näyttää toimivalta strategiapapereissa, mutta onko se sitä käytännössä?

Monen mielestä yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa on nykyisin helpompaa kuin yhteistyö oman organisaation sisällä. Yhä kiihtyvässä kiireessä luullaan tai toivotaan, että omassa organisaatiossa viestit tavoittavat henkilöstön juuri oikealla tavalla, juuri oikeaan aikaan. Yllättäen työpaikan sisäiselle, eri henkilöstö- ja ammattiryhmien väliselle sisällölliselle keskustelulle uudistamisen tavoitteista ja keinoista ei löydykään aikaa ja paikkaa. Sisäisiä voimavaroja ja ideoita voi jäädä huomaamatta. Kohtaamattomuuden huono kierre saattaa syntyä vahingossa, kenenkään tarkoittamatta.

Uudistuksen käyttöönotto ja leviäminen vaikeutuu tai estyy, jos joku ryhmä kokee sivullisuutta sen suunnittelussa. Kohtaamisten järjestäminen on johtamistehtävä. Kohtaaminen on aktiivista kuuntelua ja toisten näkökulmien arvostamista.

Inno-Vointi –mallin viidestä ydinajatuksesta neljäs on

KOHTAAMINEN

Uudistaminen onnistuu, mikäli eri osapuolilla on mahdollisuus kohdata toisensa, vaihtaa kokemuksiaan, sovittaa näkemyksiään keskenään ja tehdä yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kohtaaminen on aktiivista toimintaa.

Lue kaikki viisi ydinajatusta innovoinnista: http://www.inno-vointi.fi/fi/innovoinnin-periaatteet/ydinajatukset-julkisen-sektorin-innovaatiojohtamisesta. Lue lisää 21.5 julkaistusta uudistamisen toiminta- ja johtamismallista, joka on tarkoitettu työntekijöille, esimiehille, johtajille ja henkilöstöasiantuntijoille. Malli on laaja verkkosisältö, joka auttaa julkissektorin työpaikkoja ja henkilöstöä uudistamistyössä. Katso www.innovointi.fi

Kokemukseni Inno-Vointi -hankkeen oppimistyöpajasta

Inno-Vointi -projektissa järjestettiin toukokuussa 2012 kaksi oppimistyöpajaa projektiin osallistuville organisaatioille. Julkaisemme sivustolla valikoiman työpajojen tuloksia ja osallistujien lyhyitä kirjoituksia työpajojen kokemuksista.

Kokemukseni Inno-Vointi -hankkeen oppimistyöpajasta 30.5.2012

Koin oloni tosi virkistyneeksi poistuessani Inno-vointi -hankkeen työpajasta. Työpajan aikana ryhmätyöt olivat hyvin suunniteltuja, johdettuja ja tuloksellisia. Päivän aikana keskustelu oli vilkasta ja ajatuksia herättävää.

Vahvistusta saivat ennen kaikkea ajatukset asiakkaiden mukaan ottamisesta entistä tiiviimmin suunniteltaessa uudenlaista lähestymis/toimintatapaa suurten ja kansainvälisten asiakkaiden kanssa (syvennetty asiakasyhteistyö).

On hienoa, että myös Verohallinto voi olla mukana rakennettaessa julkiselle sektorille johtamismallia, joka ottaa mukaan paitsi asiakkaat myös työntekijät. Kun toiminnan painopistettä siirretään kohti asiakaslähtöistä ja asiakaskohtaista toimintatapaa, pystytään myös toiminnan vaikuttavuutta lisäämään. Näin myös omistajan edellyttämä tuottavuus lisääntyy.

Julkisen sektorin työntekijän työhyvinvoinninhan on jo erilaisten tutkimusten ja mittausten mukaan todettu lisääntyvän, kun työntekijälle annetaan mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Työhön sitoutumista ja luovuutta lisätään innovatiivisten käytäntöjen avulla, kuten työpajan aikana todettiin.

Nyt vaan toivotaan hankkeelle menestystä tämän tärkeän työn loppuun saattamisessa.

Samalla toivotan kaikille levollista kesälomaa ja sen jälkeen innovatiivista loman jälkeistä aikaa.

Kaisa Welin, linjajohtaja
Verohallinto/Konserniverokeskus