Vuosiseminaarin materiaalit saatavilla

Inno-Vointi -projektissa järjestettiin vuosiseminaari 6.3.2012. Tilaisuuteen osallistui noin sata henkilöä projektiin osallistuvista organisaatioista ja ilahduttavasti myös muista organisaatioista. Vuosiseminaarin materiaalit ovat nyt saatavilla verkosta.

Jo aiemmin näillä sivuilla on löytynyt videokooste Vantaan kaupungin päivähoidon kehittämiseen pureutunut paneelikeskustelu. Video löytyy youtube palvelusta ja alta.

Santtu von Bruunin erinomainen alustus Suomen julkisen sektorin näkymistä löytyy myös videokoosteena youtubesta ja alta.

Mervi Hasun alustuksen kalvot ovat saatavilla täältä: Vuosiseminaari – projektin tilanne

Palvelumuotoilusta potkua uudistumiseen ja käyttäjäymmärryksen luontiin?

Toimivat palvelut ovat hyvinvointiyhteiskunnan edellytys. Julkiset palvelut tulee kuitenkin jatkossa tuottaa entistä niukemmilla resursseilla samalla, kun väestö ikääntyy. Tarvitaan innovatiivisuutta. Palvelumuotoilu on lähestymistapa, jossa hyödynnetään teollisen muotoilun ja taiteen lähtökohdista edelleen kehitettyjä menetelmiä palvelujen yhteissuunnitteluun. Tavoitteena on suunnitella palveluita, jotka ovat mahdollisimman käyttäjälähtöisiä. Tämä tarkoittaa käyttäjien tarpeesta nousevia ja näitä tarpeita palvelevia, helppokäyttöisiä ja sujuvia palveluita. Palvelumuotoilussa palveluiden tuottajan näkökulmaa ravistellaan analysoimalla palveluiden käyttötilanteita, hahmottamalla käyttäjien palvelupolkua ja uudistamalla tätä kautta koko palvelukonseptia. Käyttäjä on suunnitteluprosessin keskiössä.

Palvelumuotoilun prosessissa hyödynnetään luovia menetelmiä käyttäjien paremmaksi ymmärtämiseksi, uusien ideoiden hahmottamiseksi sekä niiden konkretisoimiseksi. Prosessi käynnistetään aina käyttäjän palvelukokemuksen hahmottamisesta. Esimerkiksi mikäli haasteena on suunnitella uudistunut palvelu nuorille, valitaan kohderyhmäksi tietyn ikäiset nuoret. Heidän asemaansa pyritään asettumaan erilaisin menetelmin tai heidän toimintaansa tarkkaillaan joko yleisesti tai tietyn palvelun kontekstissa: miten nuoret nyt toimivat, missä, keiden kanssa, millä välinein, miksi näin? Näistä lähtökodin palvelua voidaan analysoida ja ideoidaan edelleen.

Yhteiskehittäminen, yhteissuunnittelu ja arvon yhteisluonti ovat keskeisiä käsitteitä. Näillä tarkoitetaan sitä, kuinka eri taustoja edustavat ihmiset – kehittäjät, suunnittelijat,  palveluiden tuottajat (esim. eri johtotasoilta) ja käyttäjät – tuodaan yhteen ideoimaan. Tiedämme, kuinka haastavaa asioiden näkeminen uudessa valossa saattaa olla, etenkin mikäli niiden kanssa on toiminut pitkään. Ihmisille on luontaista toteuttaa asioita totutulla tavalla ja toimintatavan muuttaminen saattaa tuntua vaivalloiseltakin. Tässä käyttäjän näkökulman painottaminen, paremman palvelun luominen asiakkaalle, edesauttaa yhteisen ymmärryksen ja tavoitetilan luomista. Tässä taiteesta inspiraationsa saaneet menetelmät toimivat tulkkina.

Tiivistäen voidaan palvelumuotoilua kuvata taiteesta inspiraationsa saaneeksi lähestymistavaksi, joka hyödyntää ja täydentää markkinoinnin, teknologian, käyttäytymisen sekä innovaatioiden tutkimuksen ja kehityksen näkökulmia. Palvelumuotoilu korostaa aina käyttäjää ja hänen kokemuksiaan. Käyttäjien rooliin voidaan joko asettua, heidän toimintaa havainnoida tai heidät voidaan ottaa mukaan suunnittelutiimiin. Näin avataan uusia näkökulmia ja kehitysmahdollisuuksia palveluille. Yhteisuunnittelu vahdittuu kun keskitytään käyttäjän parempaan palveluun ja unohdetaan hetkeksi oma jokapäiväinen rooli työyhteisössä. Konkretisoinnin menetelmät jättävät muistijäljen prosessin vaiheista sekä helpottavat ideoiden esittämistä ja omaksumista.

Oletko sinä kokeillut palvelumuotoilua? Me olemme saaneet lähestymistavasta inspiraatiota Inno-Vointi johtamismallin rakentamiseen julkiselle sektorille. Minkälaisia kokemuksia sinulla on palvelumuotoilusta?

Lähiesimies tarvitsee Dumbon korvat

Kuullakseen asiakkaiden kehuja ja moitteita palveluista esimies tarvitsee herkkiä korvia ja vastaanottokykyä. Samoja korvia esimies tarvitsee aistiakseen työntekijöiden ideat, joita organisaation pitäisi ryhtyä toteuttamaan. Inno-Vointi vuosiseminaarissa 6.3.2012 nähtiin ja kuultiin kuinka esimiesten ja työntekijöiden yhteinen kehittely ja uuden palvelun piirteistä päättäminen yhdessä voi johtaa toiminnan nopeisiin uudistuksiin. “Kuukausi siitä, kun keksin idean uudentyyppisestä puolipäiväisestä liikuntakerhosta, päätös uuden palvelun aloittamisesta oli jo tehty.” -kertoi lastentarhanopettaja idean äitinä.

Lähiesimiehen rooli uudistusten edistäjänä näyttää olevan tärkeä. Hänelle esitetään ideat ensimmäisenä. Ideoiden edistäminen vaatii tekoja: resurssien ja hyväksynnän hakemista ylempää organisaatiosta. Idea voi matkalla kohdata vähättelyä, esteitä tai se voi jäädä “ilmaan roikkumaan”. Näiden yli pääseminen vaatii aktiivista johtamistyötä. Vantaan päivähoidon uudistuksessa ilmapiiri oli uusille kevyemmille päivähoitopalveluille otollinen ja ylempi johto näki kerhotoiminnan lisäämisen vähentävän kallista kokopäivähoidon tarvetta.

Aina eivät työntekijöiden aloitteet ajoitu näin suotuisaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Työntekijän aloitteet voivat olla aikaansa edellä tai ehdotuksen vaikutuksia ei osata heti arvioida laajemmin. Ehkä juuri silloin tarvitaan niitä Dumbo-norsun korvia ja tilaa idean yhteiselle jalostamiselle. Vaikka kaikki ideat eivät johtaisikaan uudistuksiin, luo tällainen johtamisote hyvinvointia työntekijöille.

Mikä on sitten ylimmän johdon rooli uudistusten johtamisessa? Hyvä leffa-arvostelu ei paljasta koko juonta, joten suosittelen, että katsot videon: Inno-Vointiin tarvitaan kaikki.

Katso video täältä.

Lue myös lehdistötiedote

Innovoinnilla uudenlaisia toimintamalleja ja ratkaisuja julkisten palvelujen tuotantoon

Inno-Vointi -projektin alussa haastateltiin Verohallinnonpääjohtajaa Mirjami Laitista ja Inno-Vointi -projektin projektipäällikköä Mervi Hasua. He kertoivat odotuksiaan siitä, miten johtamisella voidaan tukea innovaatioita ja hyvinvointia julkisella sektorilla.

Katso alla olevasta Sitran tuottamasta videosta, mitä he kertoivat projektin alkuvaiheessa. Video on aluperin julkaistu Sitran Uusi Johtajuus -sivustolla.

Innovaation esteet ja edistäjät

Inno-Vointi -tutkimushankkeessa haastateltiin työntekijöitä, esimiehiä ja johtoa eri puolilta julkista palvelusektoria. Haastateltavilta kysyttiin millaiset asiat heidän mielestään eniten edistävät ja toisaalta estävät kehittämistoimintaa. Alla on esitelty aihepiireittäin eniten mainittuja edistäviä ja estäviä tekijöitä koko aineistosta.

Edistävät tekijät

Kehittämistä edistäviä tekijöitä mainittiin monenlaisia, mutta erityisen usein haastateltavat mainitsivat avoimen ilmapiirin kehittämistä edistävänä tekijänä. Avoimessa ilmapiirissä uskalletaan puhua ja myös puhutaan asioista suoraan – eikä selän takana. Avoimeen ilmapiiriin kuuluu myös luottamus: ei omita toisen ideaa.

Toinen usein mainittu tekijä oli yhdessä tekeminen. Kehittämistä ei tehdä yksin, vaan konkreettisesti yhdessä, ryhmissä ja hyvän yhteistyön hengessä. Yhdessä tekemiseen kuuluu myös tiedon jakaminen niin että tieto on kaikkien käytettävissä. Yhdessä tekemisellä on suuri merkitys erityisesti työntekijöille (verrattuna esimiehiin ja johtajiin).

Usein mainittiin myös johtaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa suunnan antamista ja tavoitteiden asettamista ja kirkastamista. Johtamistekoja voi tehdä joku muukin, kuin johtajaksi nimetty henkilö.

Lisäksi kehittämistä edistää kaikenlainen innostaminen ja kannustaminen. Tämä voi olla konkreettista luvan antamista kehittämiseen, kokeiluun ja myös nykyisten toimintatapojen kyseenalaistamisen sallimista.

Viides usein mainittu tekijä oli kehittämisen aktiivinen edistäminen. Asiat eivät tapahdu itsestään, vaan niitä pitää organisoida, koordinoida, rajata ja viedä loppuun saakka.

Estävät tekijät

Merkittävimmät kehittämistä estävät tekijät erottuivat hieman selkeämmin kuin edistävät tekijät. Kaikkein useimmin mainittiin ajanpuute: arjen pyörittäminen vie kaiken ajan eikä erilliselle kehittämiselle jää aikaa.

Usein kehittämistä hidastaa kankea byrokratia. Ei ole aina selvää, mitä kukin saa tehdä ja kuka mistäkin päättää. Hyvän idean tarina saattaa tyssätä siihen, että ei löydy sen edistämiselle oikeaa luvan antajaa. Joskus työnkuvat ja organisaatiorakenteet rajaavat sitä, mitä kukin saa kehittää. Lisäksi byrokratia saattaa olla yksi aikaa vievä tekijä: hallinnollinen toiminta vie osaltaan aikaa kehittämiseltä.

Lisäksi kehittämistä estää muutosvastarinta. Vastaajat tuumasivat – yleensä muista ihmisistä – että ei haluta muuttua, vaan mieluiten tehdään asiat niin kuin ne on ennenkin tehty.

Taustaa

Luokittelussa oli mukana kaikkiaan 88 haastateltavan vastaukset. Heistä noin puolet oli työntekijöitä, neljännes lähiesimiehiä ja neljännes johtoa. Kohdeorganisaatiot olivat hyvin erilaisia – päiväkodista verohallintoon ja sairaalasta tutkimuslaitokseen. Vastauksia ei tässä ryhmitelty organisaatioiden mukaan, joten tärkeimpien edistävien ja estävien tekijöiden listat voivat olla hyvinkin erilaisia organisaatiosta toiseen.

Edistäviä ja estäviä tekijöitä kysyttiin hyvin yleisellä tasolla. Vastaukset siis heijastelevat haastateltujen kokemuksia ja näkemyksiä toisaalta siitä, miten asiat ovat, ja toisaalta siitä, miten niiden pitäisi olla.

Mitkä ovat sinun mielestäsi tärkeimmät kehittämistä edistävät ja estävät tekijät? Miten nämä toteutuvat sinun organisaatiossasi?

Miten niihin voisi käytännössä vaikuttaa? Voisitko sinä esimerkiksi luoda avoimempaa ilmapiiriä työpaikallesi? Tai keksisitkö jotain jolla taklata ajanpuutteen ongelman?

Lehdistötiedote – Inno-Vointi- tutkimus selvitti: Vantaan päivähoidon uudistus on edelläkävijä palvelujen monipuolistamisessa

Lähipalvelut ovat elintärkeitä yhteiskunnan sujuvalle toiminnalle. Talouskasvun hiipuessa esimerkiksi päivähoitopalvelut joudutaan tuottamaan pienemmillä resursseilla. Kun  kaupungit ja kunnat säästävät, vaakakupissa on lasten ja perheiden hyvinvointi.

Inno-Vointi -projektissa on tutkittu Vantaan kaupungilla toteutettua päivähoidon uudistusta. Tutkimuksen tuloksia esiteltiin projektin vuosiseminaarissa 6.3.2012 Otaniemen Dipolissa. Seminaarissa oli noin sata osallistujaa.

Lue lehdistötiedote Vantaan kaupungilla tehdystä tutkimuksesta täältä: Lehdistötiedote 6.3.2012

Anna alaisen uudistaa palvelu

Variaatio on yksi innovaation tunnuspiirre. Samasta perusideasta tuotetaan monta eri tuotetta tai palvelua. Palvellaan monenlaisia tarpeita ja vastataan kuluttajien yhä hienovaraisempiin mieltymyksiin.

Maito on hyvä esimerkki. 60-luvulla syntynyt muistaa, että kaupasta sai yhtä lajia maitoa. Nyt maitopurkin hakeminen marketin valtavista kylmätuotteiden rivistöstä on meille informaation prosessointitehtävä. Maidon osan, laktoosin, poistaminen sai aikaan käänteen, joka alkoi näkyä kylmätiskillä monipuolisuutena. Valmistaja oli luottanut aluksi siihen, että vähälaktoosinen maito riittää kuluttajille. Tuotekehittäjät eivät kuitenkaan luopuneet ajatuksesta poistaa laktoosi kokonaan. Lopulta sinnikkyys voitti. Valmistaja otti riskin, joka palkittiin – tuotteista tuli menestys.

Julkisissa palveluissa useimmiten valitsemme yhdestä tai kahdesta tarjolla olevasta palvelusta. Joskus niitäkin on aktiivisesti etsittävä. Lisäksi uhkana on, että säästötavoitteiden vuoksi menetämme nekin.

On eri asia ostaa maitopurkki ja hankkia hoivaa vanhukselle tai lapselle. Olisi kauhistus, jos meidän pitäisi vaikkapa ikääntyneen äitimme hoivasta päättäessämme valita 100:sta eri vaihtoehdosta. Kuitenkin kaipaamme vaihtoehtoja. Tarvitsemme apua vaativan palvelun valinnassa. Joskus on etu, että meitä hiukan ohjaillaan yhteisen hyvän nimissä. Olisiko kuitenkin mahdollista, että julkisissa palveluissa hallitusti ja älykkäästi lisättäisiin variaatiota ja vastattaisiin useammanlaisiin käyttäjätarpeisiin. Samalla ohjattaisiin kysyntää.

Miten julkisten palvelujen variaatiota voitaisiin lisätä kestävästi, kustannuksia lisäämättä ja työntekijöiden hyvinvointia vaarantamatta?

Katseet kääntyvät palvelujen tuotannossa työtä tekeviin ihmisiin, työntekijöihin, lähiesimiehiin ja keskijohtoon. He tietävät. He tekevät jo sitä. Kysytään, miten he sen tekevät.

Inno-Vointi -hankkeen vuosiseminaarissa 6.3 “Innovaatioon tarvitaan kaikki!” arjen innovaattorit kertovat, miten he sen tekivät.

Uusi kirja käyttäjälähtöisestä palveluinnovaatiotoiminnasta ilmestynyt

Keitä palvelujen käyttäjät ovat? Miten heidät huomioidaan palveluinnovaatioprosesseissa? Kuka käyttäjien osallistamisesta hyötyy?

Edward Elgarin julkaisemassa teoksessa paneudutaan näihin käyttäjälähtöisen innovoinnin kysymyksiin. Aihetta tarkastellaan eri palvelukonteksteissa käsitteellisen analyysin, case-esimerkkien ja konkreettisten menetelmäkokeilujen avulla. Kirja on saanut alkunsa Roskilden yliopiston ja BIT Tutkimuskeskuksen yhteistyöstä, ja sen editoreina toimivat professorit Marja Toivonen (VTT) ja Jon Sundbo (Roskilden yliopisto).

Kirjassa on kaksi Inno-Vointi -projektin tutkijoiden kirjoittamaa kappaletta:

10. Multiple Voices of the User in Public Sector Services
Mikko Lehtonen ja Tiina Tuominen

11. Bringing the Employee Back In: Integrating User-driven and Employee-driven Innovation in the Public Sector
Mervi Hasu, Eveliina Saari ja Tuuli Mattelmäki

Lisätietoja kirjasta kustantajan sivuilta.

Kirja Amazon.co.uk -kirjakaupassa.

Inno-Vointiin tarvitaan kaikki!

Tervetuloa Inno-Vointi-projektin vuosiseminaariin Inno-Vointiin tarvitaan kaikki!

Seminaari järjestetään Dipolissa, Espoon Otaniemessä, Luolamies-salissa 6.3.2012 klo 12.30-16.00. Esillä on maistiaisia syksyn aikana oivalletuista tutkimuksen tuloksista.

Seminaari on maksuton.

Ohjelma

12.30     Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu
13.00     Seminaarin avaus

  • Tervetuloa, Inno-Vointi tutkimusryhmä
  • Naurusta hyvinvointia, Stand-up koomikko Tommi Tuominen

13.30     Vantaan päivähoidon kevyet palvelut – onnistumisia ja oppeja

  • Tutkijat Mikko Lehtonen ja Eveliina Saari
  • Keskustelussa mukana: Vantaan kaupunginhallituksen pj. Tapani Mäkinen, Varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen, Varhaiskasvatuspäällikkö Leena-Mari Tornivaara, Päiväkodin johtaja Kristina Hakola, Lastentarhanopettaja Jaana Kupela

14.45     Kohti toisenlaisia julkisia palveluita

  • Lahden kaupungin strategiapäällikkö Santtu Von Bruun

15.30     Katsaus Inno-Vointiin

  • Konsortion johtaja Mervi Hasu

Ilmoittautuminen

Ilmoittautukaa tilaisuuteen sähköpostitse osoitteeseen vuosiseminaari(at)inno-vointi.fi viimeistään 24.2.2012.

Tervetuloa!

Inno-Vointi.fi avattu!

Tervetuloa Inno-Vointi.fi -sivustolle.

Kirjoitamme näille sivuille projektin kuulumisista, tuloksista ja sen teemoihin sopivista aiheista muutenkin.

Lisätietoja projektista löydät seuraavilta sivuilta. Täydennämme materiaalia sivustolle jatkossa sitä mukaa, kun sitä tuotamme.

Hanke-esittely – projektin perustiedot
Tiimi – Tutkimustiimin esittely
Yhteistyökumppanit – Projektiin osallistuvat organisaatiot
Aineistot – Projektin aikana tuotettuja aineistoja ja esityksiä

Tervetuloa matkalle innovaatioiden ja hyvinvoinnin suuntaan!